Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Jenni Miettunen (email)

Riekon (Lagopus lagopus) talviravinnon käyttö ja valinta Suomen eteläisissä populaatioissa

Miettunen J. Riekon (Lagopus lagopus) talviravinnon käyttö ja valinta Suomen eteläisissä populaatioissa.

English title: Winter food use and selection of willow grouse (Lagopus lagopus) in southern Finland

Tiivistelmä

Riekkokannat Suomen eteläisissä osissa ovat heikentyneet merkittävästi viime vuosikymmenten aikana. Yhtenä keskeisenä tekijänä tälle on esitetty predaation ja metsästyspaineen ohella varsinkin avosoiden kuivattamista ja metsittymistä, jotka ovat muuttaneet riekkojen elinympäristöjä. Yhtenä syynä riekon vähenemiselle voi olla ravinnon määrän, laadun ja saatavuuden pieneneminen. Suurin osa aiemmista riekkojen ravinnonkäytön ja -valinnan tutkimuksista on tehty Lapissa kupujen sisältöjen perusteella, mutta tietoa eteläisen Suomen riekkojen ravintokäyttäytymisestä on hyvin vähän. Tässä tutkimuksessa tutkittiin riekkojen talviravinnon käyttöä ja valintaa Itä-Suomessa Ilomantsissa ja Joensuun Uimaharjussa. Näillä alueilla elää vielä pieniä riekkopopulaatioita. Tutkimuksessa selvitettiin riekkojen kokonaisravinnonkäyttöä syönnösjälkiä laskemalla. Riekkojen suhteellista ravinnonkäyttöä selvitettiin laskemalla lumijälkiä eri kasvilajien tuntumasta sekä kartoittamalla kasvillisuutta kahdessa eri mittakaavassa. Valintakokeessa riekoille tarjottiin kuutta eri pajulajia sekä hieskoivua. Riekkojen käyttämä ravinto koostui kiiltopajusta (Salix phylicifolia), pohjanpajusta (S. lapponum) ja tuhkapajusta (S. cinerea). Mustuvapajua (S. myrsinifolia) riekot söivät mielellään silloin, kun sitä oli tarjolla. Hieskoivua (Betula pubescens) riekot käyttivät ravintonaan vain vähän. Suhteessa tarjolla olevan ravinnon määrään vaivaiskoivu (Betula nana), mustuvapaju, halava (S. pentandra) ja pohjanpaju olivat halutumpia kuin kiiltopaju, mutta kiiltopaju saattaa kasvutapansa vuoksi tarjota riekoille helpommin saatavaa ravintoa. Valintakokeen mukaan riekot ovat pajulajien suhteen generalisteja. Valintakokeessa olivat mukana pohjanpaju, tuhkapaju, kiiltopaju, mustuvapaju, halava, virpapaju (S. aurita) ja hieskoivu. Virpapajua ja hieskoivua syötiin vähemmän kuin muita mukana olleita kasvilajeja. Valintakokeessa vuosikasvujen kärjet olivat suositumpaa ravintoa kuin silmut. Riekkoja olisi mahdollista ruokkia talven yli, sillä ne oppivat testilajien paikat ja palasivat samoille paikoille syömään uudet testiasetelmat. Riekot tarvitsevat vuoden aikana useita erilaisia elinympäristöjä, jotka ovat riittävän lähellä toisiaan. Eteläiset riekkopopulaatiot tarvitsevat selviytyäkseen sekä avosoita, kangasmetsiä että pajua tarjoavia talvielinympäristöjä. Tulosten perusteella talviravintoa esiintyi tutkimusalueilla riittävästi, eivätkä ravinnon määrä, laatu tai saatavuus rajoittanut riekkojen elinmahdollisuuksia.

Original keywords
suot; metsäkanalinnut; ravintokäyttäytyminen; pajut; ympäristön muutos

English keywords
peatlands; mires; gallinaceous birds; willows; environmental change

Tekijä
  • Miettunen, Jenni Miettunen, Itä-Suomen yliopisto, Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, biologian laitos, PL 111, 80101 Joensuu, email: jenni.miettunen@gmail.com Sähköposti ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)

Vastaanotettu 31.10.2017 Julkaistu 1.1.2010

Katselukerrat 487

Saatavilla http://suo.fi/article/9872 | Lataa PDF

Creative Commons License CC BY-NC-ND 4.0

Rekisteröidy
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Ruuhijärvi R., Salminen P. et al. (2022) Distribution range, morphological types and stat.. Suo - Mires and peat vol. 73 no. 1 artikkeli 10741
Laitinen J., Muurinen L. et al. (2022) Analysis of drier rich Betula pubescens fens, ri.. Suo - Mires and peat vol. 73 no. 1 artikkeli 10739
Talvitie P., Räsänen A. et al. (2023) Changes in the open water hollows in Häädetkeida.. Suo - Mires and peat vol. 74 no. 1-2 artikkeli 10822
Mendes C., Dias E. (2013) Classification of Sphagnum peatlands in Azores —.. Suo - Mires and peat vol. 64 no. 4 artikkeli 9892
Kojola S., Penttilä T. (2012) Timing of thinnings in drained peatland stands Suo - Mires and peat vol. 63 no. 2 artikkeli 9880
Miettunen J., (2010) Winter food use and selection of willow grouse (.. Suo - Mires and peat vol. 61 no. 2 artikkeli 9872
Väliranta M., Piilo S. et al. (2020) Response of permafrost peatland hydrology and ca.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10399