Characteristics and the quality guidelines of balneological peat in Finland

Korhonen, Riitta

In English

Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Riitta Korhonen

Kylpyturpeen ominaisuudet ja laatusuositukset Suomessa

Korhonen R. Kylpyturpeen ominaisuudet ja laatusuositukset Suomessa.

English title: Characteristics and the quality guidelines of balneological peat in Finland

Tiivistelmä

Keski-Euroopan kylpylöissä on käytetty turvetta jo yli kahdensadan vuoden ajan reuman sekä muiden tuki- ja liikuntaelinsairauksien, urologisten ja gynekologisten vaivojen ja jopa lapsettomuuden hoitoon. Hoidot on tunnettu paremmin mutakylpyjen ja mutahauteiden/naamioiden nimellä, mutta niissä käytettävä materiaali on lähes aina turvetta. Suomessa turvehoitoja alettiin käyttää ensimmäisten kylpyturvetutkimusten valmistuttua 1990-luvun alusta alkaen. Geologian tutkimuskeskuksessa on tutkittu suomalaisten kylpyturpeeksi soveltuvien turvelajien fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia vuodesta 1989 lähtien. Tutkimustulosten perusteella Suomesta löytyy runsaasti hyvälaatuista turvehoitoihin sopivaa turvetta. Tutkimustulosten ja käytön perusteella kylpyturpeelle on pyritty antamaan laatusuositukset, jotka vastaavat kansainvälisiä kylpyturpeen käytön laatuvaatimuksia kriteerejä. Hyvä kylpyturve on pitkälle maatunutta, H7 - H8 von Postin 10-asteikon mukaan, ja turve sisältää humushappoja vähintään 20 % kuivapainosta. Rikkipitoisuus on alle 0,30 % kuivapainosta ja siinä ei ole haitallisia määriä raskasmetalleja. Tässä artikkelissa esitetään tulokset 23 suolta tehdyistä kylpyturvetutkimuksista. Merkittävimmät erot rahka- ja saraturpeiden välillä havaittiin pH-arvoissa, rahkaturpeet ovat happamampia kuin saraturpeet. Myös humushappojen (2%) ja humiinien (5%) määrät olivat hieman korkeampia saraturpeilla.

Original keywords
suo; turve; kylpyturve; turvehoidot; maatuneisuus; rahkaturve; saraturve; humushapot

English keywords
peat type; peat; balneology; humification; mire; pH; fulvic acids; humic acids

Tekijä

Korhonen, Riitta Korhonen, erikoistutkija emerita, Tilanhoitajankaari 22 C 55, 00790 Helsinki, e-mail: riittakorhonen3@gmail.com Sähköposti ei.tietoa@nn.oo

Vastaanotettu 31.10.2017 Julkaistu 1.1.2012

Katselukerrat 665

Saatavilla http://suo.fi/article/9878 | Lataa PDF

Rekisteröidy

Click this link to register to Suo - Mires and peat.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Vie viittaus EndNoteen / RefWorksiin

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Valitsemasi artikkelit

Hakutulokset

Räsänen A., Mustajoki J. et al. (2023) Multi-criteria planning of peat production area .. Suo - Mires and peat vol. 74 no. 1-2 artikkeli 10824

Silvan N., Sarkkola S. (2022) Biomass utilization potential on low-productive .. Suo - Mires and peat vol. 73 no. 2 artikkeli 10796

Ruuhijärvi R., Salminen P. et al. (2022) Distribution range, morphological types and stat.. Suo - Mires and peat vol. 73 no. 1 artikkeli 10741

Laitinen J., Muurinen L. et al. (2022) Analysis of drier rich Betula pubescens fens, ri.. Suo - Mires and peat vol. 73 no. 1 artikkeli 10739

Nieminen M., Sarkkola S. et al. (2020) Forestry on drained peatlands as a source of sur.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10398

Ikonen P., Laasasenaho K. et al. (2023) Katsaus turvetuotannosta vapautuvien suonpohjien.. Suo - Mires and peat vol. 74 no. 1-2 artikkeli 10823

Talvitie P., Räsänen A. et al. (2023) Changes in the open water hollows in Häädetkeida.. Suo - Mires and peat vol. 74 no. 1-2 artikkeli 10822

Ojanen P., (2015) Climatic impacts of forestry on drained boreal p.. Suo - Mires and peat vol. 66 no. 2 artikkeli 9898

Tolonen K., Suoknuuti M. (2022) Changes in the surface patterning in the raised .. Suo - Mires and peat vol. 73 no. 2 artikkeli 10795

Joensuu S., Leppänen V. et al. (2022) Hydrologinen kytkeytyneisyys – avain suometsien .. Suo - Mires and peat vol. 73 no. 2 artikkeli 10793

Salomaa A., Paloniemi R. (2014) Ecosystem services, voluntariness and mire conse.. Suo - Mires and peat vol. 65 no. 1 artikkeli 9894

Mendes C., Dias E. (2013) Classification of Sphagnum peatlands in Azores —.. Suo - Mires and peat vol. 64 no. 4 artikkeli 9892

Haahti K., Koivusalo H. et al. (2012) Factors affecting the spatial variability of wat.. Suo - Mires and peat vol. 63 no. 3-4 artikkeli 9883

Palander T., Punttila T. et al. (2012) Controlling the wheel weights of forwarders by l.. Suo - Mires and peat vol. 63 no. 2 artikkeli 9881

Kojola S., Penttilä T. (2012) Timing of thinnings in drained peatland stands Suo - Mires and peat vol. 63 no. 2 artikkeli 9880

Korhonen R., (2012) Characteristics and the quality guidelines of ba.. Suo - Mires and peat vol. 63 no. 1 artikkeli 9878

Leppälä M., Laine A. M. et al. (2011) Winter carbon losses from a boreal mire successi.. Suo - Mires and peat vol. 62 no. 1 artikkeli 9874

Miettunen J., (2010) Winter food use and selection of willow grouse (.. Suo - Mires and peat vol. 61 no. 2 artikkeli 9872

Rehell S., Heikkilä R. (2009) Young successional stages of aapa mires on the l.. Suo - Mires and peat vol. 60 no. 1-2 artikkeli 9864

Mäkilä M., Moisanen M. et al. (2006) Is the oldest postglacial peat of Finland in Ilo.. Suo - Mires and peat vol. 57 no. 1 artikkeli 9846

Hiltunen O., Palander T. (2020) The development opportunities of silviculture an.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10401

Väliranta M., Piilo S. et al. (2020) Response of permafrost peatland hydrology and ca.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10399