Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Joni Haapakoski, Juha-Pekka Hotanen, Jari Miina, Leila Korpela, Raisa Mäkipää

Erirakenteishakkuiden vaikutus aluskasvillisuuden rakenteeseen metsäojitetuissa korvissa

Haapakoski J., Hotanen J.-P., Miina J., Korpela L., Mäkipää R. Erirakenteishakkuiden vaikutus aluskasvillisuuden rakenteeseen metsäojitetuissa korvissa.

Tiivistelmä

Jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta on ehdotettu vaihtoehdoksi avohakkuiden käyttöön perustuvalle metsänkasvatukselle etenkin turvemailla, mutta menetelmän vaikutukset tunnetaan puutteellisesti. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli analysoida voimakkuudeltaan kahden erilaisen erirakenteishakkuun (hakkuun jälkeiset puuston pohjapinta-alat 17 m²/ha ja 12–13 m²/ha) aiheuttamia, kahden vuoden aikana tapahtuneita kasvillisuusmuutoksia metsäojitetuissa korvissa sekä testata voiko hakkuiden aiheuttamia kasvilajien runsausmuutoksia ennustaa valtakunnalliseen (VMI) kasvillisuusaineistoon perustuvien mallien avulla. Erirakenteishakkuiden vaikutusta lajistoon sekä lajien ja lajiryhmien run­sauksiin tutkittiin kokeellisesti kohteilla, jotka sijaitsivat eteläboreaalisen vyöhykkeen pohjoisosissa Multialla, Heinävedellä ja Juuassa. Kasvilajien vasteita koeala- ja puustotunnuksiin, erityisesti puuston pohjapinta-alaan, tutkittiin koko maan kattavan kasvillisuusaineiston avulla. Lisäksi analysoitiin vastemallien soveltuvuutta hakkuiden vaikutusten ennustamiseen käyttäen kokeellisen tutkimuksen aineistoa testiaineistona. Heinät ja sarat sekä ruohot runsastuivat nopeasti hakkuun jälkeen. Selvimmin hyötyivät pallosara (Carex globularis), metsätähti (Trientalis europaea) ja metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana). Kenttäkerrokseen kuuluvat puut (alle 50 cm) ja pensaat runsastuivat voimakkaammin hakatuilla aloilla, lajeista esimerkkinä vadelma (Rubus idaeus). Mustikan (Vaccinium myrtillus) ja puolukan (Vaccinium vitis-idaea) runsauksissa ei tapahtunut juuri muutoksia. Sammalet yleensä niukkenivat hakkuun myötä, mutta karikkeella kasvavat suikerosammalet (Brachythecium spp.) hie­man runsastuivat voimakkaammin käsitellyillä aloilla. Lajimäärämuutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Tutkitut käsittelyt olivat kasvillisuutta hyvin säästäviä. Tulokset ovat todennäköisesti yleistettävissä tavanomaisten harvennusten vaikutuksiin. Kasvilajien vastemallit selittivät havaittujen peittävyysmuutosten suuntaa pääosin hyvin, mutta peittävyyksien tasoissa oli selvää, osin ajourista ja hakkuutähteistä johtuvaa vaihtelua. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää arvioitaessa eri hakkuutapojen vaikutuksia aluskasvillisuuden rakenteeseen, sen merkitykseen metsikön vesi- ja ravinnetaseisiin, metsien uudistumiseen sekä ekosysteemipalveluihin.

Avainsanat
jatkuva kasvatus; kasvillisuus; parittainen t-testi; poimintahakkuu; turvekangas; yleistetty lineaarinen malli; yläharvennus

Julkaistu 28.12.2021

Saatavilla http://www.suo.fi/article/10691 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi


Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Suo-lehden käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta.



Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Haapakoski J., Hotanen J.-P. et al. (2021) Erirakenteishakkuiden vaikutus aluskasvillisuude.. Suo - Mires and peat vol. 72 no. 1 article id 10691
Ojanen P., Aapala K. et al. (2020) Ojituksen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen, il.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10594
Ojanen P., Aapala K. et al. (2020) Soiden käyttö Suomessa Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10593
Laitinen J., Ojanen P. et al. (2020) Soiden kasvillisuus Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10591
Kokko A., Ojanen P. et al. (2020) Suoluontotyyppien uhanalaisuus Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10590
Laitinen J., Ojanen P. et al. (2020) Soiden eliölajit ja niiden uhanalaisuus Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10589
Hotanen J.-P., Saarinen M. et al. (2016) Siniheinä (Molinia caerulea) Suomen metsä.. Suo - Mires and peat vol. 67 no. 2 article id 10096
Hotanen J.-P., Saarinen M. et al. (2015) Avosuo- ja sekatyyppien turvekangaskehitys Suo - Mires and peat vol. 66 no. 1 article id 9896
Saarinen M., Hotanen J.-P. et al. (2009) Muokkausjälkien kasvillisuuden kehittyminen ojit.. Suo - Mires and peat vol. 60 no. 3-4 article id 9869
Saarinen M., Hotanen J.-P. (2000) Raakahumuksen ja kasvillisuuden yhteisvaihtelu P.. Suo - Mires and peat vol. 51 no. 4 article id 9807
Hotanen J.-P., Nousiainen H. et al. (1999) Kasvillisuuden sukkessio ja monimuotoisuus Teura.. Suo - Mires and peat vol. 50 no. 2 article id 9783
Uuttera J., Maltamo M. et al. (1996) Suometsien rakenne-erot keskisessä Suomessa Suo - Mires and peat vol. 47 no. 4 article id 9761
Hotanen J.-P., Vasander H. (1992) Eteläsuomalaisten metsaojitettujen turvemaiden k.. Suo - Mires and peat vol. 43 no. 1 article id 9687
Hotanen J.-P. (1990) Esimerkki pseudolajien runsauskynnysten muuntelu.. Suo - Mires and peat vol. 41 no. 2 article id 9673
Hotanen J.-P. (1989) Korpirämeet ja karut korvet suomalaisissa suoluo.. Suo - Mires and peat vol. 40 no. 1 article id 9649
Hotanen J.-P. (1986) Tuhka- ja NPK-lannoituksen lyhyen aikavalin vaik.. Suo - Mires and peat vol. 37 no. 2 article id 9615