Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Mikko Moilanen, Pekka Pietiläinen

Männyn ravinnetilan muutokset syys- ja talvikauden välillä ojitetuilla turvemailla - neulasanalyyttinen tarkastelu

Moilanen M., Pietiläinen P. Männyn ravinnetilan muutokset syys- ja talvikauden välillä ojitetuilla turvemailla - neulasanalyyttinen tarkastelu.

Tiivistelmä

Neulasanalyysi on vakiintunut menetelmä määrittää puiden ravinnetila ja lannoitustarve. Käytännön metsänhoito-ohjeissa neulasnäytteet suositetaan otettavaksi puiden talvilevon aikana, jolloin puut ovat jäässä ja niiden aineenvaihdunta pysähdyksissä. Ravinneanalyysin tulkinta ja puutostiloja osoittavien pitoisuuksien raja-arvot pohjautuvat niin ikään talvella kerätyistä neulasnäytteistä tehtyihin ravinnemäärityksiin. Tässä tutkimuksessa selvitettiin metsäojitusalueella kasvavien mäntyjen ravinnetilassa syksyn aikana tapahtuvia muutoksia. Keskeinen tavoite oli vastata kysymykseen, voidaanko puiden ravinnetila määrittää luotettavasti jo syys–lokakuussa ennen puiden talvilepoa kerätyistä neulasnäytteistä. Tutkimusaineisto (216 neulasnäytettä) kerättiin kuudesta ojitusaluemänniköstä Keski- ja Pohjois-Suomesta. Aineistoon sisältyi neulasnäytepuita sekä lannoittamattomista että 2–4 vuotta aiemmin PK-lannoitetuista metsiköistä. Ravinnepitoisuuksien erot samoista puista otettujen syys- ja talvinäytteiden välillä olivat suhteellisen vähäiset. Vain lannoitettujen metsiköiden männynneulasten Cu- ja K-pitoisuudet olivat syyskuussa merkitsevästi korkeammat kuin lokakuussa tai seuraavana talvena. Lannoittamattomilla koealoilla neulasten K-pitoisuus oli lähes sama eri ajankohtina. Ca- ja Mn-pitoisuudet puolestaan hiukan kohosivat syyskuun ja sitä seuranneen talvikauden välisenä aikana. Lokakuun ja talvikauden välillä ei puiden ravinnepitoisuuksissa esiintynyt mainittavia eroja. Tulokset osoittavat, että neulasnäytteet voidaan luotettavia ravinneanalyysejä varten kerätä männyistä lokakuun alun ja maaliskuun lopun välisenä aikana.

Avainsanat
PK-lannoitus; neulasanalyysi; ojitus; P. sylvestris L.; ravinnepuutos; turvemaa

Julkaistu 1.1.2008

Saatavilla http://www.suo.fi/article/9863 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi


Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Suo-lehden käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta.



Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Hiltunen O., Palander T. (2020) Puuntuotannon ja puunhankinnan kehittämismahdoll.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10401
Nieminen M., Sarkkola S. et al. (2020) Metsäojitettujen soiden typpi- ja fosforikuormit.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10398
Ojanen P. (2015) Metsäojituksen vaikutuksesta ilmastoon Suo - Mires and peat vol. 66 no. 2 article id 9898
Haahti K., Koivusalo H. et al. (2012) Vedenpinnan syvyyden spatiaaliseen vaihteluun va.. Suo - Mires and peat vol. 63 no. 3-4 article id 9883
Kojola S., Penttilä T. (2012) Harvennusten ajoittaminen ojitetuilla soilla — m.. Suo - Mires and peat vol. 63 no. 2 article id 9880
Saarinen M., Hotanen J.-P. et al. (2009) Muokkausjälkien kasvillisuuden kehittyminen ojit.. Suo - Mires and peat vol. 60 no. 3-4 article id 9869
Moilanen M., Pietiläinen P. (2008) Männyn ravinnetilan muutokset syys- ja talvikaud.. Suo - Mires and peat vol. 59 no. 4 article id 9863