Artikkelit kirjoittajalta Raija Laiho

• Silvan, Luonnonvarakeskus Sähköposti: niko.silvan@luke.fi
• Sarkkola, Luonnonvarakeskus Sähköposti: sakari.sarkkola@luke.fi
• Laiho, Luonnonvarakeskus Sähköposti: raija.laiho@luke.fi

Tutkimuksessa selvitettiin turpeen kosteusvaihteluiden vaikutuksia männyn siementen itämiseen ja sirkkataimien varhaiskehitykseen vanhojen ojitusalueiden metsänuudistusalojen muokkauspinnoilla. Erilaisten muokkausvaihtoehtojen tarkastelussa rajoituttiin kaivurilla tehtyihin mättäisiin ja laikkuihin. Mättäillä tutkittiin niiden pintakerroksen vesipitoisuuden ja laikuissa turvemaan vedenpinnan syvyyden vaihteluiden vaikutuksia taimettumiseen. Aineisto kerättiin kahdelta Pirkanmaan pohjoisosassa sijaitsevalta koekentältä. Kummallakin kokeella kolmen sääsuhteiltaan erilaisen kasvukauden aikana toistetut kylvöt ja niillä tehty taimettumisen seuranta osoittivat, miten kylvön ja epäsuorasti päätellen myös luontaisen uudistamisen onnistuminen ovat sääoloille hyvin herkkiä. Laikkujen ja mättäiden edut ja haitat metsänuudistamisen kannalta riippuivat siitä, millaiset olivat siementen itämisen ja sirkkataimien varhaiskehityksen aikaiset lämpöolot, sademäärät ja niiden vaihtelu varsinkin ensimmäisen kasvukauden aikana. Keskimääräisen sadannan ja lämpöolojen kasvukausina aiheutuu todennäköisemmin ongelmia laikuissa liian korkealla olevasta vedenpinnasta kuin mättäissä pintaturpeen liiallisesta kuivumisesta. Laikkujen taimimäärät olivat suurimmillaan keskimääräistä kuivempien kasvukausien aikana. Vastaavissa oloissa taas mättäiden liiallinen kuivuminen on varsin todennäköisintä. Kasvukausien sateisuutta ja turvemaan vedenpinnan syvyyden vaihteluita ei kuitenkaan pystytä ennakoimaan. Tämän aineiston perusteella laikutus näyttääkin mielekkäältä maanpinnan muokkausmenetelmältä vain kun sirkkataimia on mahdollista syntyä usean vuoden aikana, eli lähinnä luontaisen uudistamisen yhteydessä. Hyvän uudistamistuloksen saavuttamiseksi kylvö on turvallisinta tehdä mahdollisimman pian maanmuokkauksen jälkeen vielä riittävän kosteuden säilyttäneisiin turvemättäisiin.

• Saarinen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
• Alenius, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
• Laiho, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

We investigated long-term dynamics of phosphorus (P) in ground vegetation, tree stand biomass and litterf all in two undrained and four drained oligotrophic pine fens in southern Finland. The study sites, which encompassed observation periods up to six decades after drainage, were chosen to form a chronosequcncc of sites initially similar floristically, showing different stages of the forest succession induced by drainage. The pattern of P allocation to above- and below-ground plant biomass followed the changes in growth form dominance from mosses, graminoids and shrubs to trees. Overall, net vascular plant uptake of P increased after drainage and remained on a higher level compared to that in the pristine fen. The amount of P in the drained ecosystem seems to remain high enough to support the uptake and continuing forest succession.

• Laiho, Peatland Ecology Group, Department of Forest Ecology, University of Helsinki, P.O. Box 27, FI-00014 Helsinki University, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
• Penttilä, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
• Vasander, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
• Laine, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Abstract: Understorey biomass and species composition were analyzed on six sites representing tall sedge pine fen at different stages of secondary succession caused by drainage for forestry. Two of the sites were undrained controls and the other sites had been drained 8 - 55 years earlier. Cyperaceous and herbaceous field layer was found to diminish permanently after drainage, whereas shrub and moss layers survived in the drainage succession in terms of biomass allocation although the species composition changed almost completely. On the oldest drained site the ground vegetation was dominated by typical upland forest species with the exception of Sphagnum russowii. Total understorey biomass varied from 260 g m-2 on sites drained 22-30 years earlier to 990 g m-2 on a site drained 8 years earlier. Key words: drainage, field layer, ground vegetation, moss layer, peatland, succession

• Laiho, Department of Forest Ecology, P.O.Box 24, FIN-00014 University of Helsinki, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo