Artikkelit jotka sisältää sanan 'biodiversity'

Monien minerotrofisten avosuo- ja sekatyyppien aluskasvillisuus karuuntuu metsäojituksen seurauksena. Tämä liittyy kasvien ravinteiden saantia säätelevään vaihtokapasiteettiin. Kun ojituksen seurauksena vesitilavuus pienenee ja happamuus kasvaa, kasvupaikalle leviää laji, jonka vaihtokapasiteetti on kosteammalla alustalla viihtyvän lajin vaihtokapasiteettia korkeampi. Suokasviyhteisön vesi- ja ravinnetalous kytkeytyvät näin toisiinsa. Tässä katsauksessa tarkastellaan lyhyesti myös pintaturpeen ravinnevaroja ja ravinteiden kiertoa. Ojituksen aiheuttamasta kosteus- ja ravinnevaihtelun pienentymisestä on seurauksena se, että ojitus korostaa korpisuuden ja rämeisyyden merkitystä kasviyhteisöjen koostumusta määräävinä tekijöinä: korpisuus sisältää kuusivaltaisten kivennäismaiden kasvillisuutta ja rämeisyys vähäravinteisten mäntymetsien kasvillisuutta. Avosuo- ja sekatyypeillä lajiston vaihtuminen eli kasviyhteisön muutos ojituksen seurauksena on yleensä suurempi kuin aidoilla, mätäspintavaltaisilla suotyypeillä. Metsäojituksen jälkeen aidot korpi- ja rämetyypit pitävät aluskasvillisuuden osoittaman ravinteisuustasonsa parhaiten ja sekatyypit sitä paremmin mitä enemmän kasvupaikalla on korpisuus –reunavaikutusta. Avosuo- ja rämesekatyyppien ravinteisuustaso sitä vastoin laskee. Artikkelissa arvioidaan sen aiheuttamia seurauksia ja ongelmia kasvupaikkojen luokittelulle. Työssä kuvataan rämekarhunsammalturvekangas, joka sijoittuu erikoistapauksena varputurvekangas II –tyyppiin. Lopuksi tarkastellaan lannoitusvaikutuksia ja pohditaan kakkostyypin turvekankaiden tulevaa kehitystä. Lannoitukset muuttavat runsastyppisten, mutta vähän kivennäisravinteita sisältävien avosuo- ja sekatyyppilähtöisten turvemaiden kasvuolosuhteita ja kasvillisuutta huomattavasti. Ravinteisuusluokka voi nousta - jatkolannoituksin ja tuhkalannoituksella se on ilmeistä. Avosuo- ja sekatyyppien turvekangaskehitys voi olla hyvin vaihtelevaa ja epävakaata johtuen alkuperäisen suon ravinteisuudesta, turvekerroksesta ja sen rakenteesta, ojitustehokkuudesta, lämpösummasta ja erilaisista lannoituksista. Kun tällaisia ojitusaloja on kuivattu pitkään ja niitä on lannoitettu sekä myöhemmin uudistettu pintaturvekerrosta muokaten, nevaisuudesta tai lettoisuudesta kertovaa II-tyypin leimaa on vaikea tai mahdotonta havaita.

• Hotanen, Luonnonvarakeskus, Joensuu. PL 68, 80101 Joensuu Sähköposti: juha-pekka.hotanen@luke.fi
• Saarinen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
• Nousiainen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

The purpose of the study was to determine the usability of infra red imagery in evaluating the need for ditch network maintenance on nutrient-poor Scots pine mires. After interpreting a total of 75 tree stands in six peatland areas from the IR imagery, the stands were inventoried in the field. Site type, growing stock and ditch condition were determined. In addition, possible silvicultural treatments were suggested. Sphagnum fuscum, reddish-brown in the imagery indicated ditching areas unsuitable for ditch cleaning or complementary ditching. The estimated mean volumes of the tree stands were -37-+11% of the mean ground inventory values. The true proportions of tree species were in good agreement with the estimations based on the TR imagery. All in all, it was concluded that IR imagery is suitable in evaluating the need for ditch network maintenance on nutrient-poor mires. However, the validity of the method depended on the quality of the imagery and the skill of the interpreter. Keywords: forest drainage, ditch cleaning, complementary ditching, IR imagery, decision making system, environmental protection, biodiversity

• Lauhanen, The Finnish Forest Research Institute, Kannus Research Station,FIN-69101 Kannus, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
• Pietiläinen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
• Saarinen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
• Heikkinen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

The effects of drainage and fertilization (both slowly and readily soluble fertilizers were included) on the above-ground biomass and cover of understorey vegetation were studied in two mires situated at Lammi, southern Finland, and at Ilomantsi, northern Karelia. Urea and especially micronutrients decreased the cover of Sphagnum species. Slowly soluble nitrogen also decreased the cover of Sphagnum, but not as efficiently. In fen site types the cover and biomass of Vaccinium oxycoccos and Andromeda polifolia increased strongly after fertilization. The greatest change in vegetation was caused by micronutrients given together with macronutrients. The cover and biomass of Eriophorum vaginatum and Rubus chamaemorus increased on all the fertilization plots probably because phosphorus was included in all the treatments. Calluna vulgaris and Empetrum nigrum benefited from the NPK fertilization on hummock sites. Keywords: Apatite, biodiversity, biomass, biotite, peatland forestry, urea

• Vasander, Department of Forest Ecology, P.O. Box 24 (Unioninkatu 40 B), FIN-00014 University of Helsinki, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
• Kuusipalo, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
• Lindholm, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo