Artikkelit jotka sisältää sanan 'forest management'

Pentti Niemistö, Paula Jylhä. Puunkorjuun ajanmenekki ja kustannukset jatkuvapeitteisessä suometsien kasvatuksessa – tapaustutkimus.
English title: Time consumption and harvesting cost in continuous cover management of peatland forests — A case study.
Original keywords: poimintahakkuu; yläharvennus; hakkuu; jatkuvapeitteinen metsänkasvatus; korjuukustannus; metsäkuljetus; pienaukko; tuottavuus
English keywords: harvesting; productivity; continuous cover forestry; thinning from above; cutting; forwarding; gap cutting; continuous cover forest management; harvesting cost; selection cutting
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tässä tapaustutkimuksessa laadittiin puutason ajanmenekkimallit suometsän pienaukko­hakkuuseen, poimintahakkuuseen ja yläharvennukseen aikatutkimuksen perusteella sekä laskettiin korjuukustannukset kannolta tienvarteen. Poimintahakkuun puukohtainen ajanmenekki oli keskimäärin 40 % ja yläharvennuksen 47 % pienaukkohakkuuta suurempi, koska etenkin hakkuukoneen siirtymisiin ja puutavaran järjestelyyn kului poimintahakkuussa ja yläharvennuksessa enemmän aikaa.
Mäntyjen hakkuu oli pääsääntöisesti kuusten ja koivujen hakkuuta joutuisampaa. Hiljattain tukkipuun koon mitat saavuttaneiden mäntyjen hakkuu kuitenkin hidastui, koska laatuvikojen vuoksi runkoa juoksutettiin usein hakkulaitteessa edestakaisin ennen katkaisupäätöksen tekoa. Rinnankorkeusläpimitaltaan yli 30 cm koivujen hakkuun ajanmenekki oli karsintaa vaikeuttavien paksujen ja pystyjen oksien vuoksi selvästi vastaavan kokoisia havupuita suurempi.
Laskennalliset korjuukustannukset olivat samaa luokkaa kuin tavanomaisessa tasa­rakenteisten metsien puunkorjuussa. Puustotason korjuukustannukseksi saatiin pienaukolla 9,0 €/m3, poimintahakkuilla 9,6 €/m3 ja yläharvennuksilla 11,2 €/m3. Suuren runkokoon ansiosta puustotason hakkuukustannus oli poimintahakkuilla vain vähän korkeampi kuin pienaukolla. Yläharvennuksilla muita pienempi runkokoko nosti hakkuukustannusta. Metsäkuljetuskustannus riippui eniten kuormakoosta ja ajomatkasta. Kantavuuden salliessa tukkikuormien suurentaminen vähensi selvästi metsäkuljetuksen kustannusta isoilla puilla, jolloin poimintahakkuun puunkorjuukustannus aleni lähelle pienaukkohakkuun kustannusta. Pikkutukkien teko nosti hieman kuljetuskustannusta, kun puiden rinnankorkeusläpimitta oli 15–20 cm.

  • Niemistö, Luonnonvarakeskus (Luke), Kampusranta 9 C, 60320 Seinäjoki Sähköposti: pentti.niemisto56@gmail.com
  • Jylhä, Luonnonvarakeskus (Luke), Teknologiankatu 7, 67100 Kokkola Sähköposti: paula.jylha@luke.fi
Janne Uuttera, Matti Maltamo, Juha-Pekka Hotanen. Suometsien rakenne-erot keskisessä Suomessa.
English title: The structure of virgin and managed peatland forest stands in central Finland.
Avainsanat: Drainage; habitat diversity; peatland forest management; structure of forest stand
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
The structure of peatland forests were compared between different site quality classes, drainage phases, and different forest ownership groups. The comparisons and statistical tests were made in terms of the number of tree species, range of diameter distribution and the estimated number of tree storeys, separately for spruce- and pine-dominated mires. The statistical tests were performed with multivariate analysis of variance and covariance. Tree storeys were estimated with objective rules from the peaks of continuous diameter distribution smoothed by the non-parametric kernel-estimation. The data used from the 8th National Forest Inventory of Finland. On average the mean values of the chosen stand structure characteristics differed significantly between the site quality classes. The stands had a more diverse structure the more fertile the site was. When examining the differences between the post-drainage succession phases, a decrease of the stand structure diversity was observed in the recently drained peatlands. After this, the mean values of the stand structure characteristics increased and exceeded the values of undrained peatlands at latest in the transformed post-drainage succession stage. Statistically significant differences in the means of stand structure characteristics between the forest ownership groups were not observed. It seems that drainage and possible cleaning cuttings have been made with the same intensity regardless of the particular forest ownership group. It is also possible that drainage causes so drastic change in growing conditions that small differences in the intensity of cleaning cuttings between forest ownership groups are disappeared. The results correspond to the results of previous studies which have examined different stand structure characteristics. The forest on drained peatlands maintains an uneven-sized structure for quite a long period after drainage. In order to preserve habitat diversity this structure of the peatland forests should be maintained in subsequent forest management practices. Key words: drainage, habitat diversity, peatland forest management, structure of forest stand.
  • Uuttera, The European Forest Institute, Torikatu 34, FIN-80100 Joensuu, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Maltamo, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
  • Hotanen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Jyrki Kangas. Menetelmä metsäojitusvaihtoehtojen hyötyvertailuun.
English title: A method for utility comparison of forest drainage alter­natives.
Avainsanat: the Analytic Hierarchy Process; decision analysis; forest management planning; multiple-use planning
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
In this study, the Analytic Hierarchy Process (AHP) is applied to the planning of peatland forest drainage. The AHP is a decision analysis method which was developed for analysing complex decision situations with respect to the preferences of the decision-maker. Both quantitative and qualitative criteria can be dealt with. Due to its simplicity and flexibility the AHP is applicable to the analysis of practical decision problems. Besides using objective data, both the expertise and subjective opinion of the decision-maker can be utilized when forest drainage alternatives are evaluated. Keywords: the Analytic Hierarchy Process, decision analysis, forest management planning, multiple-use planning
  • Kangas, University of Joensuu, Faculty of Forestry, P.O. Box 111, SF-80101 Joensuu, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
Oiva Hiltunen, Teijo Palander. Puuntuotannon ja puunhankinnan kehittämismahdollisuudet Etelä-Lapin ojitetuilla soilla.
English title: The development opportunities of silviculture and wood procurement on drained peatland forests in southern Lapland, Finland.
Original keywords: ojitus; puunkorjuu; suometsät; turvekankaat; kantavuus
English keywords: Drainage; ditching; site type; harvesting; thinning; tree species; carrying capacity; forest management
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Hiltunen, Lapin ammattikorkeakoulu, Rovaniemi Sähköposti: oiva.hiltunen@lapinamk.fi
  • Palander, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu Sähköposti: teijo.s.palander@uef.fi

Rekisteröidy
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit