Suo - Mires and peat 58 (2007)

Timo Korkalainen, Pekka Pietiläinen, Alfred Colpaert. Pinus sylvestris L. stands in three fertilized and drained peatlands in northern Finland.
English title: The effect of total peat nitrogen on the height and volume of Scots pine.
Avainsanat: Drainage; Scots pine; stand volume; peat nitrogen; foliar nutrient; stand height
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
The total peat nitrogen (N) concentration is an important factor when determining stand heights and volumes in areas of poor climate conditions. This study explores the effect of peat nitrogen on the height and volume of Scots pine (Pinus sylvestris L.) stands in drained peatland sites in three temperature sum regions (Susivaara 909, Hepokangas 930, and Haapua 987 dd) in northern Finland. The peat nitrogen concentration ranged from 0.7% to 3.0%. In all experimental fields, the concentrations of foliar nutrients (nitrogen (N), potassium (K), phosphorus (P), and boron (B)) were analyzed. A total of 550 peat samples, 440 foliar samples, and 1687 sample trees were measured. We found nitrogen deficiencies in the foliar samples of all experimental fields. At Haapua, the stands were the highest, about 140 dm, when the peat N-concentration was at its maximum (3.0%). In the areas of Susivaara and Hepokangas, the stand heights were lower than in Haapua, about 90 dm, when N-concentrations of peat were at their maximum (2.5% and 2.8%). The stand volumes were largest at Haapua (about 190 m3/ha, N = 3.0%). At Susivaara (80 m3/ha, N = 2.5%) and Hepokangas (70 m3/ha, N = 2.8%), lower stand volumes were measured. We found a strong positive relationship between peat N-concentration and stand height as well as stand volume at Hepokangas and Haapua. At Susivaara, however, this relationship was weak. The results show that the total peat nitrogen concentration strongly affects stand height and volume on drained peatlands. The information of this study can be utilized, for example, when assessing the feasibility of forest management practices, such as the profitability of ditch network maintenance and fertilizations on peatlands.
  • Korkalainen, University of Joensuu, Department of Geography, P.O. Box 111, 80101 Joensuu, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Pietiläinen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
  • Colpaert, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Klaus Silfverberg, Jorma Issakainen, Timo Haikarainen. Mäntypuustojen runkotilavuus ja ravinnetila ojitusalueiden tehoviljelykokeilla.
English title: Stem volume and nutrient status of Scots pine stands in intensive vultivation experiments on drained peatlands.
Original keywords: intensiivinen kasvatus; kokonaistuotos; lannoitus; neulaset; turvemaa
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
Metsäntutkimuslaitos perusti vuosina 1973–1978 ojitusaluemetsiin maanlaajuisen nk. H-kulttuurikoesarjan. H-kulttuurilla tarkoitetaan metsänuudistamis- ja kasvatustapaa, jossa puuntuotannon olosuhteet — puiden vesi- ja ravinnetalous sekä myös puunkorjuu — on optimoitu puuntuotoksen ja metsänkasvatuksen talouden maksimoimiseksi. Vuosien 1999–2003 aikana tästä koesarjasta mitattiin yhdeksän koetta. Kokeiden perustamisesta oli tällöin kulunut 24–30 vuotta. Mitatut kohteet olivat istutusmänniköitä, jotka saivat istutuksen yhteydessä laikku- tai kaistalannoituksen. Kasvupaikat vaihtelivat karuista keskiviljaviin; kohteiden ravinnetila (turpeen typpi, neulasten pääravinteet) oli varsin hyvä. Yleiset kasvutekijät (lämpösumma, viljavuus) ovat määränneet puuntuotoksen tason. Pelkän istutuslannoituksen saaneilla koealoilla runkopuun kokonaistuotos oli kokeesta riippuen 46–192 m3 ha–1. Vuonna 1994 tehtyjen jatkolannoituskäsittelyjen vaikutus vaihteli suuresti. Parhaiten kasvaneella Padasjoen mustikkaturvekankaalla tuotokset olivat 1973 1999, käsittelystä riippuen, 182–238 m3 ha–1. Kokeiden perustamisvaiheessa esitettyihin tuotostavoitteisiin (300 m3 ha–1 30 vuodessa) ei päästy missään kokeessa. Nykykäsityksen mukaan manuaaliseen puunkorjuuseen perustunut ja paljon hoitotöitä vaatinut H-kulttuuri tuottaa liian kallista puuta. Ajatukseltaan ja toteutukseltaan tämä tutkimuksellinen lähestymistapa on kuitenkin ollut kokopuukorjuu- ja energiametsäasioiden edelläkävijä. Avainsanat: intensiivinen kasvatus, kokonaistuotos, lannoitus, neulaset, turvemaa Key words: intensive cultivation, total yield, fertilisation, needles, peatland hiilen kierto, Fennoskandia, Holoseeni, Pohjois-Venäjä, palsa, ikirouta, kasvimakrofossiili, radiohiiliajoitus
  • Silfverberg, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Issakainen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
  • Haikarainen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
David Swanson. Suon pienmuotojen, veden saatavuuden ja turpeen kertymisen vuorovaikutus pohjoisilla luonnontilaisilla soilla.
English title: Interaction of mire microtopography, water supply, and peat accumulation in boreal mires.
Avainsanat: hydrology; microtopography; mire patterning; peat accumulation
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
Studies of mire hydrology and carbon accumulation have shown 1) an exponential increase in the rate of horizontal water movement with increasing height of the water table, and 2) a curvilinear relationship between the water table elevation and carbon accumulation rate, with a single maximum. Equations for these relationships suggest that optimal carbon accumulation will occur where the water table is at moderate depth and the surface has little microtopography. Wet conditions tend to enhance microtopographic relief by differential peat accumulation, while dry conditions tend to reduce relief. For mires with abundant dry microsites, increasing the water supply typically increases the rate of carbon accumulation, but this effect could be transient because microtopographic relief may also increase and have a negative effect on carbon accumulation. The runoff-inhibiting nature of ridge and hollow patterns makes patterned mires especially vulnerable to loss of carbon fixation ability with increasing wetness. While dry periods often cause peat loss in the short term, over the long term their effect may be positive because they hinder the formation of strong microtopography. This helps explain why high peat accumulation rates and some of the world’s most extensive peatlands occur in continental regions with a marginally adequate moisture supply.
  • Swanson, USDA Forest Service, PO Box 907, Baker City, OR 97814 USA Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
Jarmo Laitinen, Sakari Rehell, Antti Huttunen, Teemu Tahvanainen. Suomen suosysteemit - erityistarkastelussa aapasuot ja niiden vedenvirtauskuviointi.
English title: Mire systems in Finland - special view to aapa mires and their water-flow pattern.
Avainsanat: mire classification; raised bog; aapa mire; groundwater; mire hydrology; aerial photograph interpretation; peatland morphology; slope fen
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
An attempt is made in this paper to create two consistent mire typologies, i.e. 1) the Combined Finnish Mire Typology covering all possible mire areas in Finland and 2) the Mire Water Flow Typology for boreal, zonal mire systems, i.e. aapa mires and raised bogs. Furthermore, larger groundwater recharge-discharge patterns concerning mires and the biological significance of morphologic and hydrologic mire classifications are discussed. Zonal mire systems from raised bogs to aapa mires are described as a dominance-based continuum. Local mire systems are subdivided according to factors that impede the formation of mire massifs, which are the essential morphological units of zonal mire systems. Smaller-scale mire units for aapa mires and the acrotelmic flow pattern are presented on the basis of a typical mid-boreal aapa mire system with a raised bog, based on the aerial photograph interpretation. The discussion of the groundwater recharge-discharge pattern and the biological significance of morphologic and hydrologic mire classifications is based on literature.
  • Laitinen, University of Oulu, Department of Biology, Botany, P.O.Box 3000, FI-90014, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Rehell, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
  • Huttunen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
  • Tahvanainen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Marjut Turtiainen, Kauko Salo, Olli Saastamoinen. Mustikan ja puolukan marjasatojen valtakunnalliset ja alueelliset kokonaisestimaatit Suomen suometsissä.
English title: National and regional estimates of blueberry (Vaccinium myrtillus L.) and lingonberry (V. vitis-idaea L.) yields on peatlands in Finland.
Original keywords: korpi; räme; kokonaismarjasato
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
Mustikka (Vaccinium myrtillus L.) ja puolukka (Vaccinium vitis-idaea L.) ovat tyypillisiä marjoja tuottavia metsävarpujamme. Nämä lajit esiintyvät ja tuottavat marjoja myös monilla soilla. Mustikan ja puolukan satotutkimukset ovat kuitenkin pääosin keskittyneet kivennäismaille. Tässä tutkimuksessa koottiin yhteen ja verrattiin aikaisempia empiirisiä tutkimustuloksia mustikan ja puolukan sadosta turvemailla Suomessa. Tulosten perusteella laskettiin sekä valtakunnalliset että metsäkeskusalueittaiset vuotuiset kokonaismarjasatoestimaatit. Laskelmien mukaan Suomen suot tuottavat vuodessa keskimäärin 15,2 miljoonaa kg mustikkaa ja n. 13,4 milj. kg puolukkaa. Mustikan soilla kasvavan sadon osuus on n. 8,3 % ja puolukan n, 5,2 % marjojen valtakunnallisesta vuotuisesta kokonaissadosta. Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Pohjois- Karjalassa ja Pohjois-Savossa soiden tuottaman mustikka- ja puolukkasadon osuus alueellisesta kokonaissadosta on suurempi kuin keskimäärin valtakunnallisesti. Näillä alueilla esiintyy paljon metsämaan korpia ja rämeitä, jotka tuottavat hyvin mustikkaja puolukkasatoja. Avainsanat: korpi, räme, kokonaismarjasato
  • Turtiainen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Salo, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
  • Saastamoinen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Timo Silver, Markku Saarinen. Lentolevityksen tarkkuus ojitusalueiden terveyslannoituksissa.
English title: The accuracy of aerial spreading of repair fertilization on drained peatlands.
Original keywords: turvemaa; PK-lannos; huuhtoutuma; metsänlannoitus
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
Tutkimuksessa selvitettiin helikopterilannoituksen tarkkuutta, levityksen tasaisuutta sekä suoraan ojiin kulkeutuvan lannoitteen määrää turvemailla. Lisäksi arvioitiin lannoituksen aiheuttamaa fosforin huuhtouman riskiä. Tarkasteltavana lannoitelajina oli PK-lannos. Tulokset osoittivat, että helikopterilannoituksen yhteydessä on hyvin vaikeaa välttää lannoitteen joutumista ojiin. Tutkimuksessa lannoitusalueen ojiin sijoitetuista keräyssuppiloista 69 % sai lannoitetta levityksen yhteydessä. Ojiin kulkeutui lannoitetta keskimäärin 13 kg ha–1 (PK-lannoite sisältää fosforia 8–9 %). Levityksen alueellinen tasaisuus ei myöskään ollut tyydyttävä. Keskimääräinen levitystasaisuuden poikkeama oli 47 % (tavoite alle 30 %). Lannoitteen joutumista ojiin on vaikea välttää ojitusalueilla siksi, että ojaverkosto on usein epäsäännöllinen. Sarkaleveys vaihtelee yleensä 30–60 metrin välillä kun taas lentolannoituksen levityskaistan leveys on vakio; n. 30 m. Kova tuuli voi myös heikentää levityksen tarkkuutta. Lannoitusten vesistövaikutuksien pienentämisessä oikea kohdevalinta on tärkeää ojitusalueilla.
  • Silver, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Saarinen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Rekisteröidy
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit