Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Aira Kokko, Paavo Ojanen, Kaisu Aapala, Juha-Pekka Hotanen, Jarmo Laitinen, Pekka Punttila, Sakari Rehell, Juha Tiainen, Harri Vasander

Suoluontotyyppien uhanalaisuus

Kokko A., Ojanen P., Aapala K., Hotanen J.-P., Laitinen J., Punttila P., Rehell S., Tiainen J., Vasander H. Suoluontotyyppien uhanalaisuus.

Tiivistelmä

Suoluonnon muutosten takia monet soiden luontotyypit ovat uhanalaistuneet. Vuonna 2018 valmistuneessa Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnissa suoluontoa tarkasteltiin ja arvioitiin kahdella hierarkiatasolla. Yhtäältä tarkasteltiin suokasviyhteisöjä, joita voidaan luokitella suotyypeiksi. Toisaalta tarkasteltiin useiden suotyyppien muodostamia laajempia suokokonaisuuksia eli suoyhdistymiä sekä useista erillisistä suolaikuista muodostuvia maankohoamisrannikon soiden kehityssarjoja (Kaakinen ym. 2018a, b). Soiden luokiteltuja kasviyhteisöjä kutsutaan suotyypeiksi (Eurola ym. 2015, Kaakinen ym. 2018b, Laine ym. 2018). Yhdellä suolla on yleensä useiden, jopa kymmenien eri suotyyppien kasvillisuutta. Suokasviyhteisöjen pääryhmiksi katsotaan kasvitieteellisessä suoluokittelussa korvet, rämeet, nevat ja letot, mutta myös luhtaja lähdekasvillisuus (Eurola & Kaakinen 1978, Eurola ym. 2015, ks. Soiden kasvillisuus). Luhdat ja lähteiköt vaihettuvat ilman selvää rajaa vesiluontotyyppeihin. Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa lähteikköluontotyypit on käsitelty ja arvioitu sisävesiluontotyyppien yhteydessä (Lammi ym. 2018). Luhdat ja lähdekasvillisuus mainitaan myös uusimmissa metsätieteellisissä suotyyppioppaissa (esim. Laine ym. 2018). Eri päätyyppiryhmiin kuuluva suokasvillisuus muodostaa myös yhdistelmätyyppejä: neva- ja lettokorpia sekä neva- ja lettorämeitä. Suoyhdistymä on yhtenäinen suoalue, jossa on eri suotyypeistä koostuvia osia (Ruuhijärvi 1960, Eurola 1962, Kaakinen ym. 2018b). Suoyhdistymätyypit jakautuvat ilmastollisiin ja paikallisiin tyyppeihin. Ilmastollisista suoyhdistymätyypeistä keidassoiden eli kohosoiden esiintyminen painottuu eteläisen Suomen muuta Suomea kuivempaan ja lämpimämpään ilmastoon, kun taas aapasoiden esiintyminen painottuu pohjoisen Suomen kosteaan ja viileään ilmastoon (Ruuhijärvi 1960, Eurola 1962). Myös rinnesuot vaativat viileän ja kostean ilmaston (Havas 1961), ja palsasoita esiintyy vain pohjoisimmassa Lapissa, missä on tarpeeksi kylmää paikallisen ikiroudan syntymiselle (Kaakinen ym. 2018b). Paikallisia suoyhdistymätyyppejä ovat rannikkosuot, boreaaliset piensuot ja tunturisuot, joiden ominaispiirteet ja esiintyminen riippuvat enemmän paikallisista olosuhteista kuin ilmastosta (Kaakinen ym. 2018b). Maankohoamisrannikon soiden kehityssarjoja syntyy, kun maata kohoaa Pohjanlahden rannikolla vähitellen merenpinnan yläpuolelle (Rehell ym. 2012, Laitinen 2013). Sarjan nuorimmat suot lähinnä meren rantaa ovat tyypillisesti luhtia ja vanhimmat suot ovat kehittyneet aapa- tai keidassoiksi (Kaakinen ym. 2018b).

Tekijät
  • Kokko, Suomen ympäristökeskus Sähköposti aira.kokko@syke.fi
  • Ojanen, Helsingin yliopisto Sähköposti paavo.ojanen@helsinki.fi
  • Aapala, Suomen ympäristökeskus Sähköposti kaisu.aapala@syke.fi
  • Hotanen, Luonnonvarakeskus Sähköposti juha-pekka.hotanen@luke.fi
  • Laitinen, Oulun yliopisto Sähköposti jarmo.laitinen@oulu.fi
  • Punttila, Suomen ympäristökeskus Sähköposti pekka.punttila@syke.fi
  • Rehell, Metsähallitus Luontopalvelut Sähköposti sakari.rehell@metsa.fi
  • Tiainen, Luonnonvarakeskus / Helsingin yliopisto Sähköposti ext.juha.tiainen@luke.fi
  • Vasander, Helsingin yliopisto Sähköposti harri.vasander@helsinki.fi

Vastaanotettu 15.6.2021 Julkaistu 15.6.2021

Katselukerrat 1100

Saatavilla http://suo.fi/article/10590 | Lataa PDF

Creative Commons License CC BY-NC-ND 4.0

Rekisteröidy
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Kokko A., Ojanen P. et al. (2021) Suoluontotyyppien uhanalaisuus Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10590
Laitinen J., Ojanen P. et al. (2021) Soiden eliölajit ja niiden uhanalaisuus Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10589
Lindholm T., Heikkilä R. et al. (2020) Mire ecosystem studies in Finland and in Russia .. Suo - Mires and peat vol. 70 no. 2-3 artikkeli 10320
Laiho R., Penttilä T. et al. (2006) Post-drainage dynamics of P uptake by trees and .. Suo - Mires and peat vol. 57 no. 1 artikkeli 9845
Vasander H., (2000) Millennium Wetland Event - The biggest ever orga.. Suo - Mires and peat vol. 51 no. 4 artikkeli 9808
Sallantaus T., Vasander H. et al. (1998) Prevention of detrimental impacts of forestry op.. Suo - Mires and peat vol. 49 no. 4 artikkeli 9779
Vasander H., Kuusipalo J. et al. (1993) Vegetation changes after drainage and fertilizat.. Suo - Mires and peat vol. 44 no. 1 artikkeli 9725
Tolonen K., Vasander H. et al. (1992) Preliminary estimate of long-term carbon accumul.. Suo - Mires and peat vol. 43 no. 4-5 artikkeli 9721
Saarinen T., Tolonen K. et al. (1992) Use of 14C labelling to measure below-ground bio.. Suo - Mires and peat vol. 43 no. 4-5 artikkeli 9714
Laine J., Vasander H. et al. (1992) A method to estimate the effect of forest draina.. Suo - Mires and peat vol. 43 no. 4-5 artikkeli 9710
Jauhiainen J., Vasander H. et al. (1992) Differences in response of two Sphagnum species .. Suo - Mires and peat vol. 43 no. 4-5 artikkeli 9707
Alm J., Tolonen K. et al. (1992) Determination of recent apparent carbon accumula.. Suo - Mires and peat vol. 43 no. 4-5 artikkeli 9702
Hotanen J.-P., Vasander H. (1992) Post-drainage development of vegetation in south.. Suo - Mires and peat vol. 43 no. 1 artikkeli 9687
Kaakkinen E., Salminen P. et al. (1990) Scottish blanket mires and their conservation Suo - Mires and peat vol. 41 no. 1 artikkeli 9669
Vasander H., Lindholm T. (1987) Use of mires for agricultural, berry and medical.. Suo - Mires and peat vol. 38 no. 2 artikkeli 9627
Vasander H., Mikkola J. (1986) Monitoring lead emissions with moss bags near a .. Suo - Mires and peat vol. 37 no. 5 artikkeli 9621
Vasander H., Lindholm T. (1985) Damage caused by Pine die-back (Ascocalyx abieti.. Suo - Mires and peat vol. 36 no. 4-5 artikkeli 9607
Lindholm T., Vasander H. (1983) Suo - Mires and peat vol. 34 no. 4-5 artikkeli 9574
Vasander H., (1983) The low profitability of draining and fertilizin.. Suo - Mires and peat vol. 34 no. 4-5 artikkeli 9573
Vasander H., (1982) Sampling of low volume peatland pine stands for .. Suo - Mires and peat vol. 33 no. 3 artikkeli 9555
Vasander H., (1981) Nutrients in an ombrotrophic bog ecosystem in th.. Suo - Mires and peat vol. 32 no. 4-5 artikkeli 9542
Solmari H., Vasander H. (1981) Plant biomass and production in LhK, MK, MkK and.. Suo - Mires and peat vol. 32 no. 4-5 artikkeli 9531
Vasander H., (1981) Plant biomass and production in an ombrotrophic .. Suo - Mires and peat vol. 32 no. 4-5 artikkeli 9529
Lindholm T., Vasander H. (1979) Growth and regeneration of scots pine (Pinus syl.. Suo - Mires and peat vol. 30 no. 4-5 artikkeli 9499
Vasander H., Minkkinen K. et al. (2023) Field course on peat mosses and plant biogeograp.. Suo - Mires and peat vol. 74 no. 1-2 artikkeli 10820
Korpela L., Sarkkola S. et al. (2020) Suoseuran ja metsäylioppilaiden retkeily Pohjois.. Suo - Mires and peat vol. 70 no. 2-3 artikkeli 10321
Elo L., Lindholm T. et al. (2018) Suoseura Virossa 2016 – keidassoita, lähdelettoj.. Suo - Mires and peat vol. 67 no. 2 artikkeli 10098
Vasander H., Larmola T. et al. (2021) Suoseuran opiskelijatyöpaja soiden kestävän käyt.. Suo - Mires and peat vol. 72 no. 1 artikkeli 10689
Vasander H., Salminen P. et al. (2022) In Memoriam: Suoseuran kunniajäsen, professori R.. Suo - Mires and peat vol. 73 no. 2 artikkeli 10792
Vasander H., Heikkilä R. et al. (2022) In Memoriam: Tapio Lindholm 1953–2021 Suo - Mires and peat vol. 73 no. 1 artikkeli 10735
Ojanen P., Aapala K. et al. (2021) Ojituksen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen, il.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10594
Laitinen J., Ojanen P. et al. (2021) Soiden kasvillisuus Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10591