Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Kersti Haahti, Harri Koivusalo, Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Sakari Sarkkola

Vedenpinnan syvyyden spatiaaliseen vaihteluun vaikuttavat tekijät ojitetussa suometsikössä Pohjois-Suomessa

Haahti K., Koivusalo H., Hökkä H., Nieminen M., Sarkkola S. Vedenpinnan syvyyden spatiaaliseen vaihteluun vaikuttavat tekijät ojitetussa suometsikössä Pohjois-Suomessa.

Tiivistelmä

Tutkimuksessa selvitettiin pohjaveden syvyyden spatiaaliseen vaihteluun vaikuttavia tekijöitä puustoisella ojitetulla turvekankaalla viiden kasvukauden ajan Pohjois-Suomessa. Tutkimusaineisto kerättiin Rovaniemellä sijaitsevalta Sattasuon pieneltä keinotekoiselta valuma-alueelta (0,53 ha), joka oli muodostettu eristämällä alue ympäristöstään kaksinkertaisella ojituksella. Valuma-alueen puusto oli hoidettua nuorta kasvatusmetsää, jonka pääpuulajina oli mänty ja puuston keskitilavuus oli 93 m3 ha-1. Kasvupaikkatyypiltään alue oli puolukkaturvekangasta. Alueella seurattiin vedenpinnan syvyyttä 50 pohjavesiputkesta viikoittain viiden kasvukauden ajan vuosina 2006–2010. Vedenpinnan syvyyden vaihtelua eri mittauskerroilla selitettiin pohjavesiputken etäisyydellä lähimpään ojaan, puuston määrällä putken ympärillä (ts. puuston vedenkäytöllä) sekä maanpinnan korkeusvaihtelulla. Aineisto käsiteltiin lineaarisella regressioanalyysillä, jossa selittävillä tekijöillä kuvattiin vedenpinnan syvyyttä pohjavesiputkissa kullakin mittaushetkellä. Tulokset osoittivat, että etenkin kasvukauden alussa vedenpinnan syvyyttä suovaluma-alueen sisällä selittävät voimakkaimmin etäisyys lähimpään ojaan sekä maanpinnan topografia. Puuston määrä (pohjapinta-ala 2 m:n etäisyydellä mittauspisteestä) selitti vedenpinnan syvyyden vaihtelua loppukesällä keskimääräistä kuivempina vuosina. Vedenpinnan syvyys lisääntyi keskimäärin 1 cm:llä, kun puuston pohjapinta-ala kasvoi 4,7 m2 ha–1 (mitattuna 2 m säteellä pohjavesiputkesta) tai kun pohjavesiputken etäisyys ojaan pieneni metrillä. Tulokset vahvistavat aiempaa käsitystä, että pohjoisissa olosuhteissa ojilla on tärkeä merkitys vettä poisjohtavina rakenteina ja puuston määrän tulisi olla suurempi kuin Sattasuon puuston määrä, jotta kuivatustilan ylläpitäminen voisi perustua pelkkään puuston vedenkäyttöön.

Avainsanat
hydrologia; mäntypuusto; ojitus; suometsä; vedenpinta

Julkaistu 1.1.2012

Saatavilla http://www.suo.fi/article/9883 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi


Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Suo-lehden käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta.



Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Vasander H., Larmola T. et al. (2021) Suoseuran opiskelijatyöpaja soiden kestävän käyt.. Suo - Mires and peat vol. 72 no. 1 article id 10689
Larmola T., Lindholm T. et al. (2021) Suoseura opintoretkellä Valkmusan kansallispuist.. Suo - Mires and peat vol. 72 no. 1 article id 10688
Ojanen P., Aapala K. et al. (2020) Ojituksen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen, il.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10594
Sarkkola S., Päivänen J. (2020) Hydrologia – suon synnyn ja kehityksen ohjaaja Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10592
Nieminen M., Sarkkola S. et al. (2020) Metsäojitettujen soiden typpi- ja fosforikuormit.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10398
Korpela L., Sarkkola S. et al. (2019) Suoseuran ja metsäylioppilaiden retkeily Pohjois.. Suo - Mires and peat vol. 70 no. 2-3 article id 10321
Silvan N., Sarkkola S. et al. (2019) Rahkasammalbiomassa ja sen korjuuseen soveltuvat.. Suo - Mires and peat vol. 70 no. 2-3 article id 10319
Sarkkola S., Korpela L. (2019) Ajankohtaisia näkökulmia menneeseen ja tulevaan .. Suo - Mires and peat vol. 70 no. 1 article id 10318
Sarkkola S., Korpela L. (2018) Suopäivä 2.2.2018 – Peatland Day 2.2.2018 Suo - Mires and peat vol. 69 no. 1 article id 10118
Sarkkola S., Valpola S. et al. (2017) Monipuolisesti soista Skotlannissa – IPS:n suoko.. Suo - Mires and peat vol. 68 no. 2-3 article id 10114
Jauhiainen J., Sarkkola S. (2016) Suot sopusoinnussa – 15. kansainvälinen suo- ja .. Suo - Mires and peat vol. 67 no. 3-4 article id 10105
Sarkkola S., Korpela L. (2016) Suot biotalouden maailmassa – Suopäivä 2.2.2016.. Suo - Mires and peat vol. 67 no. 1 article id 10099
Haahti K., Koivusalo H. et al. (2012) Vedenpinnan syvyyden spatiaaliseen vaihteluun va.. Suo - Mires and peat vol. 63 no. 3-4 article id 9883
Sarkkola S., Päivänen J. (2003) Mustakuusen ja männyn istutustaimikon kehitys ka.. Suo - Mires and peat vol. 54 no. 3 article id 9828
Päivänen J., Sarkkola S. (2000) The effect of thinning and ditch network mainten.. Suo - Mires and peat vol. 51 no. 3 article id 9797