Artikkelit jotka sisältää sanan 'water table level'

Kersti Haahti, Harri Koivusalo, Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Sakari Sarkkola. Vedenpinnan syvyyden spatiaaliseen vaihteluun vaikuttavat tekijät ojitetussa suometsikössä Pohjois-Suomessa.
English title: Factors affecting the spatial variability of water table depth within a drained peatland forest stand in northern Finland.
Original keywords: ojitus; hydrologia; mäntypuusto; suometsä; vedenpinta
English keywords: Drainage; hydrology; water table level; Scots pine stand
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
Tutkimuksessa selvitettiin pohjaveden syvyyden spatiaaliseen vaihteluun vaikuttavia tekijöitä puustoisella ojitetulla turvekankaalla viiden kasvukauden ajan Pohjois-Suomessa. Tutkimusaineisto kerättiin Rovaniemellä sijaitsevalta Sattasuon pieneltä keinotekoiselta valuma-alueelta (0,53 ha), joka oli muodostettu eristämällä alue ympäristöstään kaksinkertaisella ojituksella. Valuma-alueen puusto oli hoidettua nuorta kasvatusmetsää, jonka pääpuulajina oli mänty ja puuston keskitilavuus oli 93 m3 ha-1. Kasvupaikkatyypiltään alue oli puolukkaturvekangasta. Alueella seurattiin vedenpinnan syvyyttä 50 pohjavesiputkesta viikoittain viiden kasvukauden ajan vuosina 2006–2010. Vedenpinnan syvyyden vaihtelua eri mittauskerroilla selitettiin pohjavesiputken etäisyydellä lähimpään ojaan, puuston määrällä putken ympärillä (ts. puuston vedenkäytöllä) sekä maanpinnan korkeusvaihtelulla. Aineisto käsiteltiin lineaarisella regressioanalyysillä, jossa selittävillä tekijöillä kuvattiin vedenpinnan syvyyttä pohjavesiputkissa kullakin mittaushetkellä. Tulokset osoittivat, että etenkin kasvukauden alussa vedenpinnan syvyyttä suovaluma-alueen sisällä selittävät voimakkaimmin etäisyys lähimpään ojaan sekä maanpinnan topografia. Puuston määrä (pohjapinta-ala 2 m:n etäisyydellä mittauspisteestä) selitti vedenpinnan syvyyden vaihtelua loppukesällä keskimääräistä kuivempina vuosina. Vedenpinnan syvyys lisääntyi keskimäärin 1 cm:llä, kun puuston pohjapinta-ala kasvoi 4,7 m2 ha–1 (mitattuna 2 m säteellä pohjavesiputkesta) tai kun pohjavesiputken etäisyys ojaan pieneni metrillä. Tulokset vahvistavat aiempaa käsitystä, että pohjoisissa olosuhteissa ojilla on tärkeä merkitys vettä poisjohtavina rakenteina ja puuston määrän tulisi olla suurempi kuin Sattasuon puuston määrä, jotta kuivatustilan ylläpitäminen voisi perustua pelkkään puuston vedenkäyttöön.
  • Haahti, Kersti Haahti, Department of Civil and Environmental Engineering, Aalto University School of Engineering, P.O. Box 15200, FI-00076 Aalto, Finland, e-mail: kersti.haahti@aalto.fi, tel. +358 41 547 5607 Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Koivusalo, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
  • Hökkä, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
  • Nieminen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
  • Sarkkola, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Sylvain Jutras, André Plamondon. Vedenpinnan nousu avohakkuun jälkeen ojitetulla puustoisella suolla.
English title: Water table rise after harvesting in treed fen previously drained for forestry.
Avainsanat: forest drainage; water table level; forested peatland; black spruce
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
Water table measurements were obtained in a treed fen that was drained in 1987 and harvested for timber in 1997. The water table level was quantified at five different distances from the ditch for three ditch spacing. Water table levels were compared between pre-drainage, post-drainage and post-removal of the canopy. The phenomenon of watering-up after clear-cutting did not occur where a drawdown of at least 10 cm was caused by the drainage. This lowering was observed across the 20 m ditch spacing and within the first 6 m from the ditch, in the 40 and the 60 m spacing. The water table fluctuations were also reduced after harvesting.
  • Jutras, Forest Biology Research Centre, Université Laval, Sainte-Foy, QC G1K7P4 Canada Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Plamondon, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Ülle Valgma. Sadannan vaikutus vedenpinnan tasoon kohosuolla.
English title: Impact of precipitation on the water table level of different ombrotrophic raised bog complexes, central Estonia.
Avainsanat: precipitation; raised bog; water table level
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
The impact of precipitation on the water table level of different complexes on an ombrotrophic raised bog during a year (long-term effect) and a rain shower (short-term effect) was investigated on the basis of the data collected in the Männikjärve raised bog, Central Estonia, over the period of 1956-1991. The regression analysis showed that the effect of precipitation on the mean annual level of the water table depended on the bog complex and time-span considered. In the long-term scale the mean annual water table level depended strongly on the water table level of the previous year. The yearly amount of precipitation affected the water table level of the current year less. These effects were greater in the central pool-ridge complex than in the marginal pine bog forest. On the short-term scale, prerainfall water level affected the water level rise less than the amount of rainfall. The water level rise depended on the prerainfall water level in the central part of the bog (R2 = 0.22), but not in the marginal pine bog forest (R2 = 0.04). The effect of rainfall was of greater importance, explaining as much as 67-75% of the variation in the water level rise.
  • Valgma, Institute of Ecology, Kevade St. 2, Tallinn, EE 0001, Estonia Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit