Artikkelit jotka sisältää sanan 'Energy'

Niko Silvan, Sakari Sarkkola. Puustobiomassojen määrä ja hyödyntämismahdollisuudet heikkotuottoisilla mäntyvaltaisilla turvemaan ojitusalueilla.
English title: Biomass utilization potential on low-productive Scots pine (Pinus sylvestris) dominated peatlands drained for forestry.
Original keywords: suometsä; kokopuukorjuu; bioenergia; biomassa; pintaturve; juurakko; juuristo
English keywords: Biomass; forestry; bioenergy; surface peat; drainage area
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää heikkotuottoisten kitumaan metsäojitettujen soiden biomassapotentiaalia, koska mm. energiaturpeen käytön ennakoimattoman nopea ja raju väheneminen aiheuttaa ainakin lyhyellä aikavälillä merkittäviä paineita puuperäisten polttoaineiden käytön lisäämiselle. Heikkotuottoiset metsäojitetut suot voisivat olla yksi mahdollinen puubiomassareservi. Ojituksen jälkeen näille alun perin avoimille tai vähäpuustoisille soille on syntynyt puustoa, josta usein kuitenkin vain osa on hyödyntämiskelpoista jatkokäyttöön puuraaka-aineena. Energiakäyttöön puu sopisi dimensioidensa puolesta kuitenkin hyvin ja korjuusaantoa lisäisi puun korjaaminen kokopuuna siten, että myös kanto- ja juuristobiomassaa korjattaisiin samalla. Tässä tutkimuksessa selvitettiin heikkotuottoisella turvemaakasvu­paikalla kasvavan männikön biomassamääriä Lylynnevan suolla Karviassa. Puut korjattiin kokopuukorjuuna eli kokonaisina runkoina kantoineen ja juurineen. Biomassat määritettiin ositteittain koepuista ja niille laadittiin tilastolliset biomassan ennustemallit. Tarkasteltaviin biomassa­ositteisiin sisältyvät runkopuubiomassan ohella oksa-, kanto- ja juuribiomassat sekä juurakoiden mukana noussutta suon pintakerroksen kasvibiomassaa, kariketta ja pintaturvetta. Näistä määritettiin biomassaositteiset lämpöarvot. Tulokset suhteutettiin Valtakunnan metsien 11:n inventoinnin (VMI 11) puustotietoaineistoon. Tulostemme mukaan heikkotuottoisilta metsäojitetuilta soilta voitaisiin korjata runsaat 30 miljoonaa tonnia kokopuubiomassaa, jonka lisäksi kariketta ja ns. juurakkoturvetta saataisiin noin 9 miljoonaa tonnia. Lämpöarvoltaan kokopuubiomassa-juurakkoturveseos on hyvin lähellä mäntyrunkopuusta tehtyä haketta. Vaikka käytetty korjuutapa on suhteellisen voimaperäinen puuston ja maanpinnan käsittely, sillä voidaan olettaa olevan pidemmällä aikavälillä merkittäviä luonnonhoidollisia ja maankäytön kokonaiskestävyyttä parantavia vaikutuksia, mikäli alueen seuraava käyttömuoto perustuu vedenpinnan nostamiseen. Heikkotuottoisille ojitusalueille syntyneen biomassareservin eduksi voidaan katsoa myös se, että sen hyödyntäminen ei kilpaile aines­puun tuotannon kanssa.

  • Silvan, Luonnonvarakeskus (Luke), Parkano. Sepänkatu 6, 39700 Parkano Sähköposti: niko.silvan@luke.fi
  • Sarkkola, Luonnonvarakeskus (Luke), Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki Sähköposti: sakari.sarkkola@luke.fi
Jyrki Hytönen. Lannoitemaaran vaikutus lyhytkiertoviljelmien ravinnetilaan ja biomassatuotokseen suonpohjilla.
English title: Effect of fertilizer application rate on nutrient status and biomass production in short-rotation plantations of willows on cut­away peatland areas.
Avainsanat: fertilization; biomass production; cut-away peatland; energy forestry; Salix
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
The effects of N, P and K fertilizer application rates on the biomass production, soil properties and foliar nutrient status were studied in willow plantations (Salix x dasyclados, Salix 'Aquatica') established on cut-away peatland areas at Haapavesi (64 06'N, 25 36'E and Ruukki (64'27'N, 25 26'E). When the amount of one of the nutrients in NPK-fertilization was changed (N 0-200 kg/ha, P 0-60 kg/ha, K 0-80 kg/ha) the others remained unchanged (N 100, P 30, K 40 kg/ha). Three field experiments were made. Increasing phosphorus and potassium application rates increased the concentrations of corresponding soil extractable nutrients. There was a positive correlation between the fertilizer application rate and the concentrations of foliar nitrogen, phosphorus and potassium. During the first growing season, the effect of nitrogen fertilization on biomass production was modest, but during the second growing season the yield of willows increased the most when fertilized with 100-150 kg N/ha. Although phosphorus fertilization increased yields, already the smallest amounts (15 kg/ha) resulted in biomass yields as high when applying the largest phosphorus fertilizer amounts (60 kg/ha). Potassium fertilization did not increase biomass production in any of the experiments. The highest total biomass yields after three growing seasons were 28-30 t/ha. Their compositions were as follows: 44% wood, 18% bark, 17% foliage, 16% roots, and 5% stumpwood. Key words: biomass production, cut-away peatland, fertilization, energy forestry, Salix
  • Hytönen, The Finnish Forest Research Institute, Kannus Research Station, Box 44, FIN-69J 01 Kannus, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
Keijo Sahrman. Turve — suomalainen energianlähde.
English title: Peat — a national Finnish energy resource.
Avainsanat: peat; Finland; Energy; future developments
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
Because of the lack of hydrocarbon fuels in the Finnish territory, peat plays a very important role as an indigenous energy resource. Some 5 per cent of the area of Finnish mires is estimated to be suitable for industrial peat harvesting. This area contains so much peat that at the present consumption rate it would suffice for 400 years. In the foreseeable future industrial peat use, most of which will be for energy production purposes, could grow by 50-100 per cent compared with present use. Such development will depend, however, upon economic competition from other energy sources and pressure related to the environmental aspects of peat harvesting and use. Keywords: Energy, Finland, future developments, peat
  • Sahrman, Association of Finnish Peat Industries, Kuokkalantie 4, SF-40420 Jyskä, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
Kosti Ranta. Turveteollisuuden näkymät 1940-luvulla.
English title: The peat industry in the 1940s.
Avainsanat: peat; Energy
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
Fuel peat production in Finland has usually been tied in with fuel crises in the world market. After the Second World War the most severe crisis was in 1945, when 98% of the country's energy consumption was supplied by indigenous fuels. The increase in coal imports in the late 1940s caused difficulties in the marketing of peat. Between 1945 and 1955 a law enabled the production and use of fuel peat to increase. The intention was not to solve the whole energy need of Finland with peat but to ensure the lives of people during those difficult times. Today we have a large peat production capacity, efficient power plants, and a high level of peat research in Finland. Keywords: Energy, peat
  • Ranta, Sammonkatu 8B 57, SF-40100 Jyväskylä, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit