Suo - Mires and peat

Pentti Niemistö, Paula Jylhä. Puunkorjuun ajanmenekki ja kustannukset jatkuvapeitteisessä suometsien kasvatuksessa – tapaustutkimus.

English title: Time consumption and harvesting cost in continuous cover management of peatland forests — A case study.

Original keywords: poimintahakkuu; yläharvennus; hakkuu; jatkuvapeitteinen metsänkasvatus; korjuukustannus; metsäkuljetus; pienaukko; tuottavuus

English keywords: harvesting; productivity; continuous cover forestry; thinning from above; cutting; forwarding; gap cutting; continuous cover forest management; harvesting cost; selection cutting

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tässä tapaustutkimuksessa laadittiin puutason ajanmenekkimallit suometsän pienaukkohakkuuseen, poimintahakkuuseen ja yläharvennukseen aikatutkimuksen perusteella sekä laskettiin korjuukustannukset kannolta tienvarteen. Poimintahakkuun puukohtainen ajanmenekki oli keskimäärin 40 % ja yläharvennuksen 47 % pienaukkohakkuuta suurempi, koska etenkin hakkuukoneen siirtymisiin ja puutavaran järjestelyyn kului poimintahakkuussa ja yläharvennuksessa enemmän aikaa.
Mäntyjen hakkuu oli pääsääntöisesti kuusten ja koivujen hakkuuta joutuisampaa. Hiljattain tukkipuun koon mitat saavuttaneiden mäntyjen hakkuu kuitenkin hidastui, koska laatuvikojen vuoksi runkoa juoksutettiin usein hakkulaitteessa edestakaisin ennen katkaisupäätöksen tekoa. Rinnankorkeusläpimitaltaan yli 30 cm koivujen hakkuun ajanmenekki oli karsintaa vaikeuttavien paksujen ja pystyjen oksien vuoksi selvästi vastaavan kokoisia havupuita suurempi.
Laskennalliset korjuukustannukset olivat samaa luokkaa kuin tavanomaisessa tasarakenteisten metsien puunkorjuussa. Puustotason korjuukustannukseksi saatiin pienaukolla 9,0 €/m3, poimintahakkuilla 9,6 €/m3 ja yläharvennuksilla 11,2 €/m3. Suuren runkokoon ansiosta puustotason hakkuukustannus oli poimintahakkuilla vain vähän korkeampi kuin pienaukolla. Yläharvennuksilla muita pienempi runkokoko nosti hakkuukustannusta. Metsäkuljetuskustannus riippui eniten kuormakoosta ja ajomatkasta. Kantavuuden salliessa tukkikuormien suurentaminen vähensi selvästi metsäkuljetuksen kustannusta isoilla puilla, jolloin poimintahakkuun puunkorjuukustannus aleni lähelle pienaukkohakkuun kustannusta. Pikkutukkien teko nosti hieman kuljetuskustannusta, kun puiden rinnankorkeusläpimitta oli 15–20 cm.

Niemistö, Luonnonvarakeskus (Luke), Kampusranta 9 C, 60320 Seinäjoki Sähköposti: pentti.niemisto56@gmail.com
Jylhä, Luonnonvarakeskus (Luke), Teknologiankatu 7, 67100 Kokkola Sähköposti: paula.jylha@luke.fi

Niko Silvan, Sakari Sarkkola. Puustobiomassojen määrä ja hyödyntämismahdollisuudet heikkotuottoisilla mäntyvaltaisilla turvemaan ojitusalueilla.

English title: Biomass utilization potential on low-productive Scots pine (Pinus sylvestris) dominated peatlands drained for forestry.

Original keywords: suometsä; kokopuukorjuu; bioenergia; biomassa; pintaturve; juurakko; juuristo

English keywords: Biomass; forestry; bioenergy; surface peat; drainage area

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää heikkotuottoisten kitumaan metsäojitettujen soiden biomassapotentiaalia, koska mm. energiaturpeen käytön ennakoimattoman nopea ja raju väheneminen aiheuttaa ainakin lyhyellä aikavälillä merkittäviä paineita puuperäisten polttoaineiden käytön lisäämiselle. Heikkotuottoiset metsäojitetut suot voisivat olla yksi mahdollinen puubiomassareservi. Ojituksen jälkeen näille alun perin avoimille tai vähäpuustoisille soille on syntynyt puustoa, josta usein kuitenkin vain osa on hyödyntämiskelpoista jatkokäyttöön puuraaka-aineena. Energiakäyttöön puu sopisi dimensioidensa puolesta kuitenkin hyvin ja korjuusaantoa lisäisi puun korjaaminen kokopuuna siten, että myös kanto- ja juuristobiomassaa korjattaisiin samalla. Tässä tutkimuksessa selvitettiin heikkotuottoisella turvemaakasvupaikalla kasvavan männikön biomassamääriä Lylynnevan suolla Karviassa. Puut korjattiin kokopuukorjuuna eli kokonaisina runkoina kantoineen ja juurineen. Biomassat määritettiin ositteittain koepuista ja niille laadittiin tilastolliset biomassan ennustemallit. Tarkasteltaviin biomassaositteisiin sisältyvät runkopuubiomassan ohella oksa-, kanto- ja juuribiomassat sekä juurakoiden mukana noussutta suon pintakerroksen kasvibiomassaa, kariketta ja pintaturvetta. Näistä määritettiin biomassaositteiset lämpöarvot. Tulokset suhteutettiin Valtakunnan metsien 11:n inventoinnin (VMI 11) puustotietoaineistoon. Tulostemme mukaan heikkotuottoisilta metsäojitetuilta soilta voitaisiin korjata runsaat 30 miljoonaa tonnia kokopuubiomassaa, jonka lisäksi kariketta ja ns. juurakkoturvetta saataisiin noin 9 miljoonaa tonnia. Lämpöarvoltaan kokopuubiomassa-juurakkoturveseos on hyvin lähellä mäntyrunkopuusta tehtyä haketta. Vaikka käytetty korjuutapa on suhteellisen voimaperäinen puuston ja maanpinnan käsittely, sillä voidaan olettaa olevan pidemmällä aikavälillä merkittäviä luonnonhoidollisia ja maankäytön kokonaiskestävyyttä parantavia vaikutuksia, mikäli alueen seuraava käyttömuoto perustuu vedenpinnan nostamiseen. Heikkotuottoisille ojitusalueille syntyneen biomassareservin eduksi voidaan katsoa myös se, että sen hyödyntäminen ei kilpaile ainespuun tuotannon kanssa.

Silvan, Luonnonvarakeskus (Luke), Parkano. Sepänkatu 6, 39700 Parkano Sähköposti: niko.silvan@luke.fi
Sarkkola, Luonnonvarakeskus (Luke), Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki Sähköposti: sakari.sarkkola@luke.fi

Joni Haapakoski, Juha-Pekka Hotanen, Jari Miina, Leila Korpela, Raisa Mäkipää. Erirakenteishakkuiden vaikutus aluskasvillisuuden rakenteeseen metsäojitetuissa korvissa.

English title: Short-term effects of selection harvesting on the structure of understorey vegetation in drained Picea abies mires.

Original keywords: kasvillisuus; jatkuva kasvatus; parittainen t-testi; poimintahakkuu; turvekangas; yleistetty lineaarinen malli; yläharvennus

English keywords: peatland; ground vegetation; continuous cover forestry; generalized linear model; paired sample t-test; thinning from above; uneven-aged cutting

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta on ehdotettu vaihtoehdoksi avohakkuiden käyttöön perustuvalle metsänkasvatukselle etenkin turvemailla, mutta menetelmän vaikutukset tunnetaan puutteellisesti. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli analysoida voimakkuudeltaan kahden erilaisen erirakenteishakkuun (hakkuun jälkeiset puuston pohjapinta-alat 17 m²/ha ja 12–13 m²/ha) aiheuttamia, kahden vuoden aikana tapahtuneita kasvillisuusmuutoksia metsäojitetuissa korvissa sekä testata voiko hakkuiden aiheuttamia kasvilajien runsausmuutoksia ennustaa valtakunnalliseen (VMI) kasvillisuusaineistoon perustuvien mallien avulla. Erirakenteishakkuiden vaikutusta lajistoon sekä lajien ja lajiryhmien runsauksiin tutkittiin kokeellisesti kohteilla, jotka sijaitsivat eteläboreaalisen vyöhykkeen pohjoisosissa Multialla, Heinävedellä ja Juuassa. Kasvilajien vasteita koeala- ja puustotunnuksiin, erityisesti puuston pohjapinta-alaan, tutkittiin koko maan kattavan kasvillisuusaineiston avulla. Lisäksi analysoitiin vastemallien soveltuvuutta hakkuiden vaikutusten ennustamiseen käyttäen kokeellisen tutkimuksen aineistoa testiaineistona. Heinät ja sarat sekä ruohot runsastuivat nopeasti hakkuun jälkeen. Selvimmin hyötyivät pallosara (Carex globularis), metsätähti (Trientalis europaea) ja metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana). Kenttäkerrokseen kuuluvat puut (alle 50 cm) ja pensaat runsastuivat voimakkaammin hakatuilla aloilla, lajeista esimerkkinä vadelma (Rubus idaeus). Mustikan (Vaccinium myrtillus) ja puolukan (Vaccinium vitis-idaea) runsauksissa ei tapahtunut juuri muutoksia. Sammalet yleensä niukkenivat hakkuun myötä, mutta karikkeella kasvavat suikerosammalet (Brachythecium spp.) hieman runsastuivat voimakkaammin käsitellyillä aloilla. Lajimäärämuutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Tutkitut käsittelyt olivat kasvillisuutta hyvin säästäviä. Tulokset ovat todennäköisesti yleistettävissä tavanomaisten harvennusten vaikutuksiin. Kasvilajien vastemallit selittivät havaittujen peittävyysmuutosten suuntaa pääosin hyvin, mutta peittävyyksien tasoissa oli selvää, osin ajourista ja hakkuutähteistä johtuvaa vaihtelua. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää arvioitaessa eri hakkuutapojen vaikutuksia aluskasvillisuuden rakenteeseen, sen merkitykseen metsikön vesi- ja ravinnetaseisiin, metsien uudistumiseen sekä ekosysteemipalveluihin.

Haapakoski, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Yliopistokatu 7, 80100 Joensuu Sähköposti: jonihaapakoski@gmail.com
Hotanen, Luonnonvarakeskus, Yliopistokatu 6B, 80100 Joensuu Sähköposti: juha-pekka.hotanen@luke.fi
Miina, Luonnonvarakeskus, Yliopistokatu 6B, 80100 Joensuu Sähköposti: jari.miina@luke.fi
Korpela, Luonnonvarakeskus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki Sähköposti: leila.korpela@luke.fi
Mäkipää, Luonnonvarakeskus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki Sähköposti: raisa.makipaa@luke.fi

Mika Nieminen, Sakari Sarkkola, Kersti Haahti, Tapani Sallantaus, Markku Koskinen, Paavo Ojanen. Metsäojitettujen soiden typpi- ja fosforikuormitus Suomessa.

English title: Forestry on drained peatlands as a source of surface water nitrogen and phosphorus in Finland.

Original keywords: ojitus; suometsätalous; huuhtoutuminen; turvemaat; vesistövaikutukset

English keywords: peatland forestry; Drainage; leaching; water quality

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Viime vuosina julkaistujen tutkimusten mukaan metsäojitettujen soiden vesistökuormituksen epäillään olevan moninkertaisesti aiemmin arvioitua suurempaa. Syynä tähän on se, että kuormitusta syntyy aiemmista käsityksistä poiketen silloinkin, kun ojitusalueilla ei ole vuosikausiin tehty mitään toimenpiteitä. Tässä työssä arvioitiin metsäojitusalueilta syntyvä vesistökuormitus ottamalla huomioon sekä tämä nykyisistä metsätaloustoimenpiteistä riippumaton ”ojituslisä” että kunnostusojituksen, lannoituksen ja hakkuiden aiheuttama kuormitus. Tehdyn arvion mukaan metsätaloudesta ojitetuilla soilla syntyy Suomessa vuosittain typpikuormitusta noin 8 500 Mg ja fosforikuormitusta 590 Mg. Kun ojituslisä otetaan huomioon, typpikuormitus on noin 18-kertainen ja fosforikuormitus 6–7-kertainen aiempiin vain eri toimenpiteiden kuormitukset huomioon ottaviin arvioihin verrattuna. Vesiensuojelun kannalta oleellista olisi selvittää, mitkä tekijät ojitusalueilla aiheuttavat ojituslisän muodossa tapahtuvaa pysyvää kuormitusta ja mitä tämän kuormituksen torjumiseksi on tehtävissä.

Nieminen, Luonnonvarakeskus, Helsinki Sähköposti: mika.nieminen@luke.fi
Sarkkola, Luonnonvarakeskus, Helsinki Sähköposti: sakari.sarkkola@luke.fi
Haahti, Luonnonvarakeskus, Helsinki Sähköposti: kersti.haahti@luke.fi
Sallantaus, Suomen ympäristökeskus, Helsinki Sähköposti: tapani.sallantaus@ymparisto.fi
Koskinen, Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden osasto Sähköposti: markku.koskinen@helsinki.fi
Ojanen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto Sähköposti: paavo.ojanen@helsinki.fi

Paavo Ojanen. Metsäojituksen vaikutuksesta ilmastoon.

English title: Climatic impacts of forestry on drained boreal peatlands.

Original keywords: turvemaa; ojitus; hiilidioksidi; metaani; kasvihuonekaasut; typpioksiduuli; suometsätalous

English keywords: peat; peatland forestry; ditching; Carbon dioxide; methane; nitrous oxide; greenhouse gases

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Metsäojitus vähentää merkittävästi soiden metaanipäästöjä. Rehevien ruoho- ja mustikkaturvekankaiden maaperä on kuitenkin merkittävä hiilidioksidin lähde ilmakehään turpeen vähenemisen takia. Karujen puolukka- ja varputurvekankaiden turve ei näyttäisi nykyisin merkittävästi vähenevän. Puustobiomassan merkittävän suurenemisen ansiosta Suomen metsäojitetut suot ovat tällä hetkellä kasvihuonekaasujen nettonielu. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta metsänkasvatuksen jatkaminen lienee paras maankäyttömuoto metsäojitetuille soille lähivuosikymmenten aikana. Vaikka laajamittaisella ennallistamisella voitaisiin estää rehevien soiden turpeen väheneminen, samalla kuitenkin puuston kasvu vähenisi ja metaanipäästö kasvaisi. Ennallistamisen jälkeen kestänee vähintään kymmeniä tai satoja vuosia, ennen kuin saavutetaan ilmaston kannalta metsänkasvatuksen jatkamista parempi tilanne. Pitkällä aikavälillä rehevien soiden ennallistaminen on kuitenkin ilmaston kannalta parempi vaihtoehto, koska jo muutaman kymmenen senttimetrin paksuisen turvekerroksen häviäminen vapauttaa enemmän hiiltä ilmakehään kuin kookaskaan puusto pystyy sitomaan itseensä. Metsäojitettujen soiden kasvihuonekaasutaseista on viime vuosina kertynyt melko kattavasti tietoa. Jotta metsätalouden jatkamisen tai mahdollisen puuston kasvamaan jättämisen tai suon ennallistamisen ilmastovaikutuksen suuruutta voidaan täsmällisesti arvioida, tarvitaan vertailulaskelmia eri vaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöistä. Suuren kokonaispinta-alan takia metsäojitettujen soiden tulevalla käytöllä voi olla suuri vaikutus Suomen kasvihuonekaasupäästöihin.

Ojanen, Luonnonvarakeskus (LUKE) Sähköposti: paavo.ojanen@helsinki.fi

Florence Renou, Tom Egan, David Wilson. Tutkimuksia suonpohjien jälkikäyttömahdollisuuksista Irlannissa.

English title: Tomorrow's landscapes: studies in the after-uses of industrial cutaway peatland in Ireland.

Avainsanat: agriculture; Biomass; restoration; cutaway peatlands; forestry; wetland creation

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

With the cessation of industrial peat harvesting, there is an opportunity to create new landscapes that can confer both socio-economic and ecological benefits. This paper reviews over 50 years of study in the after-use potential of industrial cutaway peatlands in Ireland. The options for after-use are determined to a large extent by the residual peat type, hydrological constraints, geographic location and economic considerations. Over the years, the main areas of investigation have included commercially driven options such as agriculture, forestry, and biomass production, as well as the more ecological and environmental options such as dryland recolonisation and wetland creation/restoration. In that time, the emphasis has continually changed as new research has emerged, in turn directing and shaping decision-making. By 2050, around 80000 ha of harvested peatlands will have become available for other uses. As such, a coherent post-harvesting strategy, underpinned by previous and future research, is essential in order to maximise the potential of these new ecosystems.

Renou, School of Biology and Environmental Science, Agriculture and Food Science Centre, University College Dubline, Belfield, Dublin 4, Ireland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Egan, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Wilson, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Raija Laiho, Timo Penttilä, Harri Vasander, Jukka Laine. Fosforin ainekierto rämemännikön puustossa ja pintakasvillisuudessa ojituksen jälkeen.

English title: Post-drainage dynamics of P uptake by trees and ground vegetation in Scots pine dominated peatlands.

Avainsanat: mire; secondary succession; ecosystem functioning; drainage for forestry; nutrient cycling; nutrient upatake; Pinus sylvstris

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

We investigated long-term dynamics of phosphorus (P) in ground vegetation, tree stand biomass and litterf all in two undrained and four drained oligotrophic pine fens in southern Finland. The study sites, which encompassed observation periods up to six decades after drainage, were chosen to form a chronosequcncc of sites initially similar floristically, showing different stages of the forest succession induced by drainage. The pattern of P allocation to above- and below-ground plant biomass followed the changes in growth form dominance from mosses, graminoids and shrubs to trees. Overall, net vascular plant uptake of P increased after drainage and remained on a higher level compared to that in the pristine fen. The amount of P in the drained ecosystem seems to remain high enough to support the uptake and continuing forest succession.

Laiho, Peatland Ecology Group, Department of Forest Ecology, University of Helsinki, P.O. Box 27, FI-00014 Helsinki University, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Penttilä, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Vasander, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Laine, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Heikki Veijalainen. Ojitettujen suokuusikoiden ravinnetarpeen määritys neulasanalyysillä.

English title: Nutritional diagnosis of Norway spruce stands growing on drained peatlands using foliar analysis.

Avainsanat: peatland forestry; foliar analysis; Critical concentration; nutrient deficiency

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

The purpose of this study was to determine critical nutrient concentration values for interpreting foliar analysis of Norway spruce stands growing on drained peatlands. During 1987–91, a total of 162 spruce needle samples from various peatland sites in Finland were taken and analysed for N, P, K, Ca, Mg, B, Cu, Fe, Mn and Zn. The mean height growth of the two preceding growing seasons was used as the growth parameter for multiple and simple regression analyses. Foliar concentrations significantly explained height growth. Simple regression analysis was used to estimate the following critical values indicating severe to moderate nutrient deficiencies for the main nutrients: N 1.15–1.30%, P 1.70–2.30 mg g-1 and K 5.40–6.60 mg g-1. Also the following tentative critical concentrations are suggested: Cu 2.0 mg kg-1, Fe 13.0 mg kg-1, Mg 0.80 mg g-1 and Zn 16.0 mg kg-1. Results for B are in accordance with previous, but unsubstantiated, critical values (6–8 mg g-1).

Veijalainen, The Finnish Forest Research Institute, Vantaa Research Centre, P.O. Box 18, FIN-01301 Vantaa, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Mika Nieminen. Hidasliukoisten fosforilannoitteiden ominaisuudet ja käyttökelpoisuus suometsien lannoituksessa. Kirjallisuuteen perustuva tarkastelu.

English title: Properties of slow release phosphorus fertilizers with special reference to their use on drained peatland forests. A review.

Avainsanat: peatland forestry; fertilizer dissolution; fertilizer leaching; phosphate minerals

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Slow-release phosphorus fertilizers have long been considered as a primary fertilization option on drained peatland forests in Finland. There has also been growing interest in using slow-release P-fertilizers as a better alternative to water-soluble fertilizers on agricultural land. Manufacture of different P-fertilizers, and those fertilizer and site properties which affect the rate of P release, are reviewed. The effects of slow-release P-fertilizers on plant growth and the liability to be leached into waterways are also discussed. In particular, the behaviour of slow-release P-fertilizers on drained peatland forests is considered. Key words: fertilizer dissolution, fertilizer leaching, phosphate minerals, peatland forestry

Nieminen, The Finnish Forest Research Institute, Vantaa Research Centre, P. O. Box 18, FIN-01301, Vantaa, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Jyrki Hytönen. Lannoitemaaran vaikutus lyhytkiertoviljelmien ravinnetilaan ja biomassatuotokseen suonpohjilla.

English title: Effect of fertilizer application rate on nutrient status and biomass production in short-rotation plantations of willows on cutaway peatland areas.

Avainsanat: fertilization; biomass production; cut-away peatland; energy forestry; Salix

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

The effects of N, P and K fertilizer application rates on the biomass production, soil properties and foliar nutrient status were studied in willow plantations (Salix x dasyclados, Salix 'Aquatica') established on cut-away peatland areas at Haapavesi (64 06'N, 25 36'E and Ruukki (64'27'N, 25 26'E). When the amount of one of the nutrients in NPK-fertilization was changed (N 0-200 kg/ha, P 0-60 kg/ha, K 0-80 kg/ha) the others remained unchanged (N 100, P 30, K 40 kg/ha). Three field experiments were made. Increasing phosphorus and potassium application rates increased the concentrations of corresponding soil extractable nutrients. There was a positive correlation between the fertilizer application rate and the concentrations of foliar nitrogen, phosphorus and potassium. During the first growing season, the effect of nitrogen fertilization on biomass production was modest, but during the second growing season the yield of willows increased the most when fertilized with 100-150 kg N/ha. Although phosphorus fertilization increased yields, already the smallest amounts (15 kg/ha) resulted in biomass yields as high when applying the largest phosphorus fertilizer amounts (60 kg/ha). Potassium fertilization did not increase biomass production in any of the experiments. The highest total biomass yields after three growing seasons were 28-30 t/ha. Their compositions were as follows: 44% wood, 18% bark, 17% foliage, 16% roots, and 5% stumpwood. Key words: biomass production, cut-away peatland, fertilization, energy forestry, Salix

Hytönen, The Finnish Forest Research Institute, Kannus Research Station, Box 44, FIN-69J 01 Kannus, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Päivi Paasovaara. Kuusamon suokasvillisuus ja ojitustilanne.

English title: Mire site types and peatland drainage in Kuusamo, northern Finland.

Avainsanat: mire vegetation; Aapa mire area; draining for forestry; field survey; Peräpohjola

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

The percentage distribution of mire site types on 49 random sample plots (1/4 km2) was studied in 1989. The line transect method was used, the total mire transect line on the sample plots being 100,6 km. The eight most common mire site types include different pine bog types (hummock level bogs/pine mires) and fens. Both poor fens and rich fens are more common in Kuusamo than in the Pohjanmaa aapa mires (southern aapa mires), the former ones taking 29% and the latter ones 8% of all mires. The percentage of spruce mires (6% ) is no more than a half of their percentage in the Pohjanmaa aapa mires. 32% of the peatlands studied were under the influence of drainage, mainly with open ditch networks for forestry. 16% of those were classified as recently drained, 73% as transitional, 5% as drained peatland forests and 6% as being influenced by drainage in the vicinity. Open fens and thick peated mire types have been drained to a lesser extent than forested mires and sites with mire margin effect. However, as only few mire site types are suitable for forestry in northern Finland, the risk of unprofitable drainage is high. Mire site types considered unsuitable for forestry even in the more favourable conditions of southern Finland take about 35% of the drained mires. Keywords: Aapa mire area, draining for forestry, field survey, mire vegetation, Peräpohjola

Paasovaara, Keskuskoulu B 7, FIN-86710 Kärsämäki, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Harri Vasander, Jussi Kuusipalo, Tapio Lindholm. Kasvillisuuden muutokset rämeillä ojituksen ja lannoituksen jalkeen.

English title: Vegetation changes after drainage and fertilization in pine mires.

Avainsanat: peatland forestry; Biomass; Apatite; biodiversity; biotite; urea

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

The effects of drainage and fertilization (both slowly and readily soluble fertilizers were included) on the above-ground biomass and cover of understorey vegetation were studied in two mires situated at Lammi, southern Finland, and at Ilomantsi, northern Karelia. Urea and especially micronutrients decreased the cover of Sphagnum species. Slowly soluble nitrogen also decreased the cover of Sphagnum, but not as efficiently. In fen site types the cover and biomass of Vaccinium oxycoccos and Andromeda polifolia increased strongly after fertilization. The greatest change in vegetation was caused by micronutrients given together with macronutrients. The cover and biomass of Eriophorum vaginatum and Rubus chamaemorus increased on all the fertilization plots probably because phosphorus was included in all the treatments. Calluna vulgaris and Empetrum nigrum benefited from the NPK fertilization on hummock sites. Keywords: Apatite, biodiversity, biomass, biotite, peatland forestry, urea

Vasander, Department of Forest Ecology, P.O. Box 24 (Unioninkatu 40 B), FIN-00014 University of Helsinki, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Kuusipalo, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Lindholm, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Vladimir Sakovets, Natalia I. Germanova. Changes in the carbon balance of forested mires in Karelia due to drainage.

Avainsanat: peat; peatland forestry; phytomass; Russia

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

The carbon balance of undrained and drained parts of a herb-rich pine fen mire ecosystem were calculated. The drainage had been carried out twenty years earlier. Drainage resulted in an increase of 1.23 t C ha-1 a-1 within the ecosystem. The increase was due to increased stand production, which exceeded a loss of carbon from the peat (-0.32 t ha-1 a-1). Keywords: Peat, peatland forestry, phytomass, Russia

Sakovets, Karelian Science Centre, Forest Institute, Pushkinskaja II, 185610 Petrozavodsk, Russia Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Germanova, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Jukka Laine, Harri Vasander, Antti Puhalainen. A method to estimate the effect of forest drainage on the carbon store of a mire.

Avainsanat: peatland forestry; Carbon stores; Boreal zone

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Mires are sinks for carbon. Drainage enhances the aerobic microbial decomposition of the surface peat, which may transform mires into net sources of carbon to the atmosphere. However, the increase in the growth of the tree stand and consequent fixation of carbon after drainage may be expected to have a compensating effect. The effects of drainage on the carbon stores of a mire are not easy to establish. This paper discusses a method that can be used to assess the changes in cases where part of the mire has been left in the virgin condition. The method is based on bulk density and carbon content profiles measured along a transect running from the undrained part to the drained part of the mire. The carbon store of the peat in each case is calculated for the peat depth in which drainage is considered to have caused changes. The subsidence at each measuring point on the drained side is subtracted from the original peat depth before carbon store calculations. Keywords: Boreal zone, carbon stores, peatland forestry

Laine, Department of Forest Ecology, P.O. Box 24, FIN-00014 University of Helsinki, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Vasander, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Puhalainen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

A. Russel Anderson, D. Graham Pyatt, Joanne M. Sayers, Stuart R. Blackhall, Helen D. Robinson. Volume and mass budgets of blanket peat in the north of Scotland.

Avainsanat: peatland forestry; Carbon stores; Pinus contorta

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

The ground surface was 0.5 m lower under a 22-year-old lodgepole pine (Pinus contorta) plantation than in the adjacent unplanted ride. The peat was much drier beneath the trees than in the ride. The depth of peat under the trees, adjusted so that each layer had the same dry bulk density as the originally equivalent depths in the ride, effectively reversing shrinkage due to drying, was 2 cm greater than our best estimate of its original depth and the depth in the ride was 8 cm greater than in 1966. The original depths, surveyed in 1966 had too large an uncertainty (± 15 cm) for the changes to be significant. Keywords: Carbon stores, peatland forestry, Pinus contorta

Anderson, Forestry Authority, Northern Research Station, Roslin, Midlothian, EH25 9SY, UK Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Pyatt, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Sayers, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Blackhall, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Robinson, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Seppo Kaunisto, Ari Ferm, Juhani Kokkonen. Suometsät ja niiden tutkimus Virossa ja Latviassa.

English title: Peatland forestry research in Estonia and Latvia.

Avainsanat: fertilization; peatland forestry; Drainage

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

The authors visited Estonia and Latvia on 20-25.8.1990 in order to get acquainted with peatland forestry research and methods for increasing tree growth on cultivated peatlands, especially by using fertilization. The paper describes peatland forestry in general, paying special attention to the activities in the field of fertilization research on Estonian and Latvian peatlands. Keywords: Drainage, fertilization, peatland forestry

Kaunisto, The Finnish Forest Research Institute, Parkano ResearchStation, SF-39700 Parkano, Finland. Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Ferm, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Kokkonen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Klaus Silfverberg, Jorma Issakainen. Turpeentuhkan vaikutuksesta puuston kasvuun ja ravinnetilaan käytännön lannoitustyömailla.

English title: Growth and foliar nutrients in peat-ash fertilized stands.

Avainsanat: peatland forestry; tree growth; ash-fertilization; phosphorus

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

This study included growth and needle analysis in ash-fertilized spruce and pine stands near Oulu (65 °N, 26 °E). Most of these stands, totalling 770 measured trees, were on peat and fertilized in wintertime 1980 and 1981 as practical work with 40 m3/ha. By 1985 there was a clear increment of growth, especially in spruce stands, probably due to the great amount of phosphorus (375 kg/ha) applied. Keywords: peatland forestry, tree growth, ash-fertilization, phosphorus.

Silfverberg, Department of Peatland Forestry, The Finnish Forest Research Institute, Unioninkatu 40 A, 00170 Helsinki, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Issakainen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Artikkelit jotka sisältää sanan 'forestry'