Artikkelit jotka sisältää sanan 'understorey'

Monien minerotrofisten avosuo- ja sekatyyppien aluskasvillisuus karuuntuu metsäojituksen seurauksena. Tämä liittyy kasvien ravinteiden saantia säätelevään vaihtokapasiteettiin. Kun ojituksen seurauksena vesitilavuus pienenee ja happamuus kasvaa, kasvupaikalle leviää laji, jonka vaihtokapasiteetti on kosteammalla alustalla viihtyvän lajin vaihtokapasiteettia korkeampi. Suokasviyhteisön vesi- ja ravinnetalous kytkeytyvät näin toisiinsa. Tässä katsauksessa tarkastellaan lyhyesti myös pintaturpeen ravinnevaroja ja ravinteiden kiertoa. Ojituksen aiheuttamasta kosteus- ja ravinnevaihtelun pienentymisestä on seurauksena se, että ojitus korostaa korpisuuden ja rämeisyyden merkitystä kasviyhteisöjen koostumusta määräävinä tekijöinä: korpisuus sisältää kuusivaltaisten kivennäismaiden kasvillisuutta ja rämeisyys vähäravinteisten mäntymetsien kasvillisuutta. Avosuo- ja sekatyypeillä lajiston vaihtuminen eli kasviyhteisön muutos ojituksen seurauksena on yleensä suurempi kuin aidoilla, mätäspintavaltaisilla suotyypeillä. Metsäojituksen jälkeen aidot korpi- ja rämetyypit pitävät aluskasvillisuuden osoittaman ravinteisuustasonsa parhaiten ja sekatyypit sitä paremmin mitä enemmän kasvupaikalla on korpisuus –reunavaikutusta. Avosuo- ja rämesekatyyppien ravinteisuustaso sitä vastoin laskee. Artikkelissa arvioidaan sen aiheuttamia seurauksia ja ongelmia kasvupaikkojen luokittelulle. Työssä kuvataan rämekarhunsammalturvekangas, joka sijoittuu erikoistapauksena varputurvekangas II –tyyppiin. Lopuksi tarkastellaan lannoitusvaikutuksia ja pohditaan kakkostyypin turvekankaiden tulevaa kehitystä. Lannoitukset muuttavat runsastyppisten, mutta vähän kivennäisravinteita sisältävien avosuo- ja sekatyyppilähtöisten turvemaiden kasvuolosuhteita ja kasvillisuutta huomattavasti. Ravinteisuusluokka voi nousta - jatkolannoituksin ja tuhkalannoituksella se on ilmeistä. Avosuo- ja sekatyyppien turvekangaskehitys voi olla hyvin vaihtelevaa ja epävakaata johtuen alkuperäisen suon ravinteisuudesta, turvekerroksesta ja sen rakenteesta, ojitustehokkuudesta, lämpösummasta ja erilaisista lannoituksista. Kun tällaisia ojitusaloja on kuivattu pitkään ja niitä on lannoitettu sekä myöhemmin uudistettu pintaturvekerrosta muokaten, nevaisuudesta tai lettoisuudesta kertovaa II-tyypin leimaa on vaikea tai mahdotonta havaita.

• Hotanen, Luonnonvarakeskus, Joensuu. PL 68, 80101 Joensuu Sähköposti: juha-pekka.hotanen@luke.fi
• Saarinen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
• Nousiainen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

A viable understorey of Norway spruce often develops under a nurse crop on nutrientrich peatlands drained for forestry. The impact of birch nurse crop density and height equalization of the Norway spruce understorey on the height growth of spruce seedlings was studied on three sites: on a transforming herbrich spruce swamp, an abandoned peat field and a mixed peat/mineral soil field. The nurse crop was managed in 1990: 1) no thinning, 4000 stems ha-1, 2) thinning to 1000 stems ha-1. 3) thinning to 500 stems ha-1, or 4) removal of the nurse crop. In addition, the spruce seedlings over 1 m in height were removed from randomized halves of each plot. The unmanaged nurse crop reduced the growth of the understorey the most on all the sites. On the other hand, the spruce seedlings grew the best on the plots where the nurse crop had been removed. Due to height equalization the growth of the spruce understorey first slowed down, but towards the end of the study period the height growth of the equalized and non-equalized spruce understoreys were almost the same.

• Päätalo, The Finnish Forest Research Institute, Muhos Research Station, Kirkkosaarentie 7, FIN-91500 Muhos, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
• Hilli, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
• Moilanen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
• Tillman-Sutela, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo