Artikkelit kirjoittajalta Markku Saarinen

Juha-Pekka Hotanen, Markku Saarinen, Hannu Nousiainen. Siniheinä (Molinia caerulea) Suomen metsäojitetuilla turvemailla.
English title: Purple Moor Grass (Molinia caerulea) on peatlands drained for forestry in Finland.
Original keywords: lannoitus; ravinnepuutos; kasvillisuus; sekundaarisukkessio; kalsiumfosfaatti; metsänkasvatuskelpoisuus
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Katsauksessa tarkastellaan siniheinän menestymistä metsäojitusalueilla ja esitetään näkökohtia siniheinäisten turvekankaiden luokitteluun. Siniheinä on soilla meso-eutrofinen välipinnan laji, joka kasvaa vaihtelevasti mätästäen etenkin nevoilla ja letoilla sekä korpien ja rämeiden ravinteikkailla yhdistelmätyypeillä. Siniheinä kestää suoveden alenemista ja turpeen kuivumista hyvin pitkään. Alun perin märkien rimpisten soiden ojituksilla se jopa runsastuu, koska itse rimpiin siniheinä leviää vasta ojituksen jälkeen. Maamme turvemailla siniheinä onkin keskimäärin yleistynyt ja runsastunut 1950-luvulta ainakin 1980-luvulle saakka. Se taantuu vasta perinteisessä turvekangasvaiheessa, mutta kaikki siniheinäiset kasvupaikat eivät välttämättä saavuta tätä viimeistä ojituksen jälkeistä kasvillisuuskehityksen vaihetta. Siniheinän sitkeyteen ojitusalueilla on monia syitä. Sen juuret ovat paksut ja mutkaiset, voimakkaasti haaroittuneet ja syvälle ulottuvat. Siniheinän tuuletussolukot mahdollistavat juurten tunkeutumisen hapettomaan turpeeseen ja sienijuuri taas edistää toimintaa ilmavammissa oloissa. Runsas kukinta sekä siementen hyvä säilyvyys ja itävyys mahdollistavat vahvan leviämiskyvyn. Siniheinä on tehokas ravinteiden hyväksikäyttäjä, kierrättäjä ja vahva kilpailija. Se lisääntyy hyvin myös kasvullisesti. Siniheinäisillä turvemaan kasvupaikoilla on yleensä fosforin (P) ja kaliumin (K) puutetta. Fosfori sitoutuu tiukasti kalsiumin (Ca) kanssa korkean pH:n turvemailla. Siniheinäisyyttä käytetäänkin heikentävänä lisämääreenä kasvupaikkaluokituksen tarkentamiseen. Uusien havaintojen mukaan siniheinäisyyttä (Sh) esiintyy mustikka- ja puolukkaturvekankaiden (ShMtkg II, ShPtkg II) lisäksi myös varputurvekankaiden (ShVatkg II) ja jopa karuleimaisen varputurvekankaan (ShVarkg II-) kasvillisuudessa. Turvekangastyyppi (ravinteisuustaso) onkin selvintä luokitella muun kasvillisuuden kuin siniheinän avulla, koska syväjuurinen siniheinä on poikkeuksellisen sitkeä laji ojitusaloilla. Näin siitä huolimatta, että sen reliktinomainen esiintyminen muutoin karussa kasvillisuudessa voi monissa tapauksissa indikoida mennyttä korkeahkon N- ja Ca-pitoisuuden (ja pH:n) vaihetta syvemmällä turpeessa. Samoin se voi olla merkkinä ojitusalueiden yleisimpien kasvupaikkaluokkien suhteen poikkeavasta kasviyhteisöstä, jossa korkeasta typpi- ja kalsiumpitoisuuksista huolimatta kasvillisuuden yleisilme on karu korkeista pääravinnesuhteista (N/K) ja (N/P) johtuen.

  • Hotanen, Luonnonvarakeskus, Joensuu Sähköposti: juha-pekka.hotanen@luke.fi (sähköposti)
  • Saarinen, Luonnonvarakeskus, Parkano Sähköposti: markku.saarinen@luke.fi
  • Nousiainen, Luonnonvarakeskus, Vantaa Sähköposti: hannu.nousiainen@luke.fi
Juha-Pekka Hotanen, Markku Saarinen, Hannu Nousiainen. Avosuo- ja sekatyyppien turvekangaskehitys.
English title: Secondary succession of threeless and composite mire site types after drainage.
Original keywords: lannoitus; karuuntuminen; kasvillisuus; monimuotoisuus; ravinteisuus; sekundaarisukkessio
English keywords: fertilization; biodiversity; impoverishment of vegetation; nutrient content; understorey vegetation
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
Monien minerotrofisten avosuo- ja sekatyyppien aluskasvillisuus karuuntuu metsäojituksen seurauksena. Tämä liittyy kasvien ravinteiden saantia säätelevään vaihtokapasiteettiin. Kun ojituksen seurauksena vesitilavuus pienenee ja happamuus kasvaa, kasvupaikalle leviää laji, jonka vaihtokapasiteetti on kosteammalla alustalla viihtyvän lajin vaihtokapasiteettia korkeampi. Suokasviyhteisön vesi- ja ravinnetalous kytkeytyvät näin toisiinsa. Tässä katsauksessa tarkastellaan lyhyesti myös pintaturpeen ravinnevaroja ja ravinteiden kiertoa. Ojituksen aiheuttamasta kosteus- ja ravinnevaihtelun pienentymisestä on seurauksena se, että ojitus korostaa korpisuuden ja rämeisyyden merkitystä kasviyhteisöjen koostumusta määräävinä tekijöinä: korpisuus sisältää kuusivaltaisten kivennäismaiden kasvillisuutta ja rämeisyys vähäravinteisten mäntymetsien kasvillisuutta. Avosuo- ja sekatyypeillä lajiston vaihtuminen eli kasviyhteisön muutos ojituksen seurauksena on yleensä suurempi kuin aidoilla, mätäspintavaltaisilla suotyypeillä. Metsäojituksen jälkeen aidot korpi- ja rämetyypit pitävät aluskasvillisuuden osoittaman ravinteisuustasonsa parhaiten ja sekatyypit sitä paremmin mitä enemmän kasvupaikalla on korpisuus –reunavaikutusta. Avosuo- ja rämesekatyyppien ravinteisuustaso sitä vastoin laskee. Artikkelissa arvioidaan sen aiheuttamia seurauksia ja ongelmia kasvupaikkojen luokittelulle. Työssä kuvataan rämekarhunsammalturvekangas, joka sijoittuu erikoistapauksena varputurvekangas II –tyyppiin. Lopuksi tarkastellaan lannoitusvaikutuksia ja pohditaan kakkostyypin turvekankaiden tulevaa kehitystä. Lannoitukset muuttavat runsastyppisten, mutta vähän kivennäisravinteita sisältävien avosuo- ja sekatyyppilähtöisten turvemaiden kasvuolosuhteita ja kasvillisuutta huomattavasti. Ravinteisuusluokka voi nousta - jatkolannoituksin ja tuhkalannoituksella se on ilmeistä. Avosuo- ja sekatyyppien turvekangaskehitys voi olla hyvin vaihtelevaa ja epävakaata johtuen alkuperäisen suon ravinteisuudesta, turvekerroksesta ja sen rakenteesta, ojitustehokkuudesta, lämpösummasta ja erilaisista lannoituksista. Kun tällaisia ojitusaloja on kuivattu pitkään ja niitä on lannoitettu sekä myöhemmin uudistettu pintaturvekerrosta muokaten, nevaisuudesta tai lettoisuudesta kertovaa II-tyypin leimaa on vaikea tai mahdotonta havaita.
  • Hotanen, Luonnonvarakeskus, Joensuu. PL 68, 80101 Joensuu Sähköposti: juha-pekka.hotanen@luke.fi (sähköposti)
  • Saarinen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
  • Nousiainen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Markku Saarinen, Virpi Alenius, Raija Laiho. Kosteusolosuhteiden vaikutus siementen itämiseen ja taimien varhaiskehitykseen turvemaan metsänuudistusalan muokkauspinnoilla.
English title: Effect of soil moisture conditions on seed germination and early seedling development in prepared microsites in peatland forest regeneration areas.
Original keywords: turvemaa; maanmuokkaus; Metsän uudistaminen; itäminen; laikutus; mätästys; maan kosteus; pohjavesi; vedenpinnan syvyys
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
Tutkimuksessa selvitettiin turpeen kosteusvaihteluiden vaikutuksia männyn siementen itämiseen ja sirkkataimien varhaiskehitykseen vanhojen ojitusalueiden metsänuudistusalojen muokkauspinnoilla. Erilaisten muokkausvaihtoehtojen tarkastelussa rajoituttiin kaivurilla tehtyihin mättäisiin ja laikkuihin. Mättäillä tutkittiin niiden pintakerroksen vesipitoisuuden ja laikuissa turvemaan vedenpinnan syvyyden vaihteluiden vaikutuksia taimettumiseen. Aineisto kerättiin kahdelta Pirkanmaan pohjoisosassa sijaitsevalta koekentältä. Kummallakin kokeella kolmen sääsuhteiltaan erilaisen kasvukauden aikana toistetut kylvöt ja niillä tehty taimettumisen seuranta osoittivat, miten kylvön ja epäsuorasti päätellen myös luontaisen uudistamisen onnistuminen ovat sääoloille hyvin herkkiä. Laikkujen ja mättäiden edut ja haitat metsänuudistamisen kannalta riippuivat siitä, millaiset olivat siementen itämisen ja sirkkataimien varhaiskehityksen aikaiset lämpöolot, sademäärät ja niiden vaihtelu varsinkin ensimmäisen kasvukauden aikana. Keskimääräisen sadannan ja lämpöolojen kasvukausina aiheutuu todennäköisemmin ongelmia laikuissa liian korkealla olevasta vedenpinnasta kuin mättäissä pintaturpeen liiallisesta kuivumisesta. Laikkujen taimimäärät olivat suurimmillaan keskimääräistä kuivempien kasvukausien aikana. Vastaavissa oloissa taas mättäiden liiallinen kuivuminen on varsin todennäköisintä. Kasvukausien sateisuutta ja turvemaan vedenpinnan syvyyden vaihteluita ei kuitenkaan pystytä ennakoimaan. Tämän aineiston perusteella laikutus näyttääkin mielekkäältä maanpinnan muokkausmenetelmältä vain kun sirkkataimia on mahdollista syntyä usean vuoden aikana, eli lähinnä luontaisen uudistamisen yhteydessä. Hyvän uudistamistuloksen saavuttamiseksi kylvö on turvallisinta tehdä mahdollisimman pian maanmuokkauksen jälkeen vielä riittävän kosteuden säilyttäneisiin turvemättäisiin.
  • Saarinen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Alenius, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
  • Laiho, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Meeri Pearson, Markku Saarinen, Juha Heiskanen, Tytti Sarjala, Jukka Laine. Kasvualustan kuivumisen vaikutukset rahkasaraturpeeseen istutettujen männyntaimien ensikehitykseen.
English title: High and dry: Consequences of drought exposure in Scots pine seedlings grown in authentic peat soil.
Original keywords: männyntaimet; Pinus sylvestris; kuivuus; rahkasaraturve; fotosynteesin tehokkuus (Fv/ Fm); mykorritsat; polyamiinit; juurten ja versojen kasvu
English keywords: drought; Fv/Fm; mycorrhizal colonization; Pinus sylvestris seedlings; poly-amines; root and shoot growth; Sphagnum-Carex peat
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
Should the frequency of drought increase in boreal forests due to climate change, seedlings planted in prepared peat mounds could become more susceptible to soil desiccation. The resistance of Scots pine (Pinus sylvestris L.) seedlings to drought will thus be a key factor in the regeneration success of pine-dominated, forestry-drained peatlands. In this study, we evaluated the physiological, metabolic, and morphological responses of year-old seedlings gradually exposed to extreme drought in highly decomposed Sphagnum-Carex peat blocks. Drought clearly suppressed root and shoot growth as well as fractional colonization of ectomycorrhizal fungi. Sustained declines in photochemical efficiency (Fv/Fm) of previous-year and current-year needles did not occur until the volumetric soil water content had dropped to 30% and 10%, respectively. Polyamine analysis revealed that new needles are preferred in protecting the different parts of the seedlings against drought stress. Despite growth losses, the maintenance of rather high photochemical efficiency in current-year needles under severe water stress would appear to indicate a potential for seedling recovery if water availability in the peat improved. Given the high tolerance exhibited by Scots pine seedlings, death by drought seems a lesser concern.
  • Pearson, Finnish Forest Research Institute, Parkano Research Unit, Kaironiementie 15, FI-39700 Parkano, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Saarinen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
  • Heiskanen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
  • Sarjala, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
  • Laine, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Markku Saarinen, Timo Silver. Pääravinnesuhteet ja kaliumin riittävyys karujen rämeiden ojitusalueilla.
English title: Macronutrient ratios and sufficiency of soil potassium in drained nutrient-poor Scots pine peatlands.
Original keywords: turvemaa; ravinnepuutos; kuivatus; pääravinne; kaliumin riittävyys
English keywords: Drainage; peatland; macronutrient; nutrient deficiency; potassium sufficiency
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää turpeen ja nykypuuston kaliumvarojen määrä sekä arvioida kaliumvarojen riittävyys puuston kasvulle päätehakkuuvaiheessa ja toisen puusukupolven aikana vanhoilla varputurvekankaan (Vatkg) ojitusalueilla Lounais-Suomessa. Tarkoituksena oli arvioida, voiko osalla karuista varputurvekankaista kalium loppua jo ennen päätehakkuuvaihetta tai viimeistään toisen puusukupolven aikana. Puustoon oli mittaushetkellä sitoutunut kaliumia keskimäärin 62 % (23–106 %) turpeen kaliumvarastoon verrattuna. Jos kiertoajan kokonaistuotokseksi arvioidaan 200 m3 ha–1, eikä turpeen tiivistymisen tai laskeuman mahdollista vaikutusta kaliummäärien muutoksiin huomioida, oli pintaturpeessa keskimäärin 67 % (34–96 %) siitä kaliummäärästä, jonka puusto tarvitsee tuon kokonaistuotoksen maanpäällisen biomassan saavuttamiseksi. Kaliumin riittävyys nykypuuston koko kiertoajalle sekä seuraavan puusukupolven tarpeisiin riippuu paljolti siitä, pystyvätkö ilmasta tuleva kalium ja turpeen tiivistyessä konsentroituva kalium kompensoimaan hakkuun ja huuhtoutumisen aiheuttamat menetykset. Tarkastelu osoittaa, että myös karuilla rämeillä käytettävissä olevan kaliumin määrä saattaa rajoittaa puuston kehitystä. Vähiten kaliumia sisältävien turpeiden kasvupaikoilla ongelmia voi ilmetä jo ensiharvennuksen jälkeen, eikä kalium ehkä riitä edes tavoiteltuun 200 m3 ha–1 kokonaistuotokseen. Kaliumin riittävyyden ongelma lienee pahin niillä varputurvekankailla, jotka ovat lähtöisin runsaasti nevapintaa sisältäneistä lyhytkorsirämeistä (LkR).
  • Saarinen, Markku Saarinen, Metsäntutkimuslaitos, Länsi-Suomen alueyksikkö, Kaironiementie 15, FI-39700 Parkano, email: markku.saarinen@metla.fi Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Silver, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Markku Saarinen, Juha-Pekka Hotanen, Virpi Alenius. Muokkausjälkien kasvillisuuden kehittyminen ojitettujen soiden metsänuudistamisaloilla.
English title: Vegetation succession in prepared microsites in drained peatland forest regeneration areas.
Original keywords: metsänuudistaminen; maanmuokkaus; ojitusalue; kasvillisuuden kehitys
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
Vanhojen ojitusalueiden muokatuilla metsänuudistamisaloilla erilaisille paljastetun turpeen kasvipeitteettömille pinnoille (mättäät, laikut) kehittyy uusia kasviyhdyskuntia, joiden lajiston vaihtelu riippuu turpeen vedenpinnan syvyysvaihtelun lisäksi siitä mihin alkuperäiseen kasvillisuuspintaan muokkausjälki on tehty. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan puolukkaturvekankaan ojitusalueen ensimmäisen puusukupolven uudistamisen jälkeistä kasvillisuuden kehitystä kaivurilla tehdyissä laikuissa ja mättäissä. Kasvilli-suusmuutosten seurannan tavoitteena on ollut selvittää, kuinka nopeasti muokkausjäljet peittyvät ojitettujen soiden metsänuudistamisaloilla riippuen muokkausjäljen pinnan ominaisuuksista ja turpeen vedenpinnan syvyydestä. Turpeen vedenpinnan syvyys laikutusjäljissä oli keskeinen kasvillisuuden kehitykseen vaikuttava ympäristömuuttuja. Olennaisena tekijänä vaikuttivat lisäksi laikutuskohdan alkuperäinen kasvillisuus sekä laikun syvyys, eli mihin turpeen pintakerrostumien horisontaaliseen tasoon laikku oli tehty. Suurimmalle osalle kaivurilaikkujen kasvilajeista tai lajiryhmistä voitiin määrittää turpeen vedenpinnan syvyysvaihtelun mukaan määräytyvä optimialue. Mättäissä — erityisesti korkeissa turvemättäissä — kasvillisuuden kehitys oli laikkupintoja huomattavasti hitaampaa. Mättäiden maalajikoostumus oli tärkeä kasvillisuuden kehitykseen vaikuttava tekijä: nopeimmin kasvillisuus peitti kivennäismaasekoitteiset mättäät isojen turvemättäiden säilyessä pitkään kasvipeitteettöminä. Kokonaispeittävyys laikuissa pieneni ja kasvillisuuden kehitys hidastui huomattavasti keskivedenpinnan syvyyden lisääntyessä yli 30 cm:n tasolle. Mätästysaloilla suhteellisen kookkaat yli 25 cm:n korkuiset mättäät pysyivät pitkään kasvipeitteettöminä, varsinkin kun ne oli tehty syvältä nostetusta maatuneesta turpeesta, jossa ei ollut mukana pintaturpeelle ominaisia kasvien eläviä maavarsia.
  • Saarinen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Hotanen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
  • Alenius, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Markku Saarinen. Kasvillisuuden ja maanmuokkauksen vaikutus männyn ja koivun taimettumiseen varpu- ja puolukkaturvekankaille.
English title: Effect of vegetation and site preparation on the restocking of Scots pine and birch in dwarf-schrub and Vaccinium vitis-idaea type peatland forests.
Avainsanat: peatlands; drainage areas; natural regeneration
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
The study deals with the natural regeneration of Scots pine (Pinus sylvestris) and birch (Betula pendula & B. pubescens) on ten experimental fields on peatland sites drained for forestry, mainly during the 1930s. The principal goal of the study was to investigate the effect of different types of natural ground vegetation on the restocking of pine and birch following site preparation (rotavation and mounding) on old drainage areas. Rotavation, which corresponds to disc trenching on upland forest soils, is capable of producing fully-stocked pine stands. The effect of surface treatments such as rotavation depends, however, on the predominant ground vegetation. Sphagnum moss patches are often well restocked even when not prepared, which means that site preparation often only has an effect on transformed Pleurozium and Dicranum vegetation. The success of rotavation has also encouraged forest owners to use other alternative methods of surface treatment such as mounding. The tree seedlings tend to be concentrated on the surface of the furrows produced by rotavation, which means that restricting digger-scarification to the topmost surface of the soil on well-drained regeneration sites can produce the same result; the required machinery is usually already present at the site for ditch network maintenance.
  • Saarinen, The Finnish Forest Research Institute, Parkano Research Station, Kaironiementie 54, 39700 Parkano, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
Markku Saarinen, Juha-Pekka Hotanen. Raakahumuksen ja kasvillisuuden yhteisvaihtelu Pohjois-Hämeen vanhoilla ojitusalueilla.
English title: Covariation between raw humus layer and vegetation on peatlands drained for forestry in western Finland.
Avainsanat: Drainage; ordination; litter; secondary succession
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
The occurrence of raw humus layer and its relationship to the structure of the vegetation and the environmental variables were studied on 501 sample plots located systematically in drained peatland forests. The drainage had been done in the 1930s – 60s. The correlation between the amount of raw humus and the two-dimensional GNMDS (global nonmetric multidimensional scaling) ordination space was 0.57. The thickness of the raw humus layer increased in the direction of the drainage succession gradient. The correlations between the thickness of the raw humus and the measured environmental variables were weak. The strongest correlation was with the stand volume (0.31) and the drainage age (0.21). Weakness of these correlations was most probably due to the regressive succession on many plots. On average, the raw humus layer was thickest , 6.5 cm, in Vaccinium vitis-idaea transformed type I (developed from genuine forested mires) and 5.4 cm in type II (developed from treeless or composite types). In Vaccinium myrtillus types the corresponding mean thickness was 5.2 cm (I) and 3.2 cm (II) and in dwarf-shrub types 3.3 cm (I) and 4.6 cm (II). The secondary succession is slower and the amount of the needle litter (of Pinus sylvestris) smaller in the dwarf-shrub type than in the V. vitis-idaea type. In the V. myrtillus type the origin of the litter is more dominated by deciduous trees, the decomposition faster and the coverage of Pleurozium schreberi clearly smaller than in the nutrient-poorer types. P. schreberi tolerates the litterfall well and together with especially conifer litter, and maybe with slow decaying fine roots, too, it forms a loose raw humus layer on old drained peatlands. Being a poor germination bed, the raw humus makes successful stand regeneration difficult.
  • Saarinen, The Finnish Forest Research Institute, Parkano Research Station, Kaironiementie 54, FIN-39700 Parkano, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Hotanen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Markku Saarinen, Timo Silver, Samuli Joensuu. Ojien mitoitus kunnostusojituksessa. Kirjallisuustarkastelu.
English title: Ditch dimensioning in ditch-network-maintenance areas. A literature review.
Avainsanat: peatlands; ditch network maintenance; drainage areas
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
Drainage of pristine mires has been discontinued in Finland and now drainage activity focuses on remedial treatment of old ditch networks on transformed drained mires. In the era of first-time drainage, uniform regulations were applied in the dimensioning of ditches. Also the current national recommendations pertaining to remedial drainage and the dimensioning of ditches corresponds to the old regulations applied in first-time drainage. However, regional organizations have their own directives, and accordingly ditch depths show considerable regional variation. The purpose of this paper is to look for answers to questions which have arisen already some years ago, especially among practitioners responsible for forest-improvement works in non-industrial, private woodlots: Can the service life of ditch networks be increased by means of ditches which are deeper than those implemented at the time of first-time drainage and will this also result in a reduced impact on water ecosystems by reducing the number of remedial actions needed ? Is ditch depth in old, well-stocked drainage areas a more important factor than ditch spacing in controlling the drainage depth?
  • Saarinen, The Finnish Forest Research Institute, Parkano Research Station, Kaironiementie 54, FIN-39700 Parkano, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Silver, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
  • Joensuu, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Markku Saarinen. Kasvupaikkatekijöiden vaikutus vanhojen ojitusalueiden taimettumiseen Kirjallisuuteen perustuva tarkastelu.
English title: Effect of site factors on restocking of old drainage areas. A literature review.
Avainsanat: peatlands; drainage areas; natural regeneration
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
The rate of renewal of forests on drained peatlands in Finland will undergo a rapid rise in the near future as a large amount of these forests is approaching their renewal age. Indeed, forest renewal increasingly calls for familiarity with the special characteristics of peatland habitats. These special characteristics making them different from upland sites are primarily connected to hydrology, temperature conditions, nutrient status, and to changes in the composition of the ground vegetation. This literature review is focused on the effects of these site factors on the germination of tree seeds and the initial development of seedlings on different seedbeds. Key words: drainage areas, natural regeneration, peatlands
  • Saarinen, Finnish Forest Research Institute, Parkano Research Station, Kaironiementie 54, FIN-39700 Parkano, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
Markku Saarinen. Neulasten pääravinnepitoisuuksien muutokset turvekankaan alikasvoskuusikossa ylispuuhakkuun jälkeen.
English title: Effects of the removal of shelterwood on the foliar nutrient concentrations of Norway spruce (Picea abies (L.) Karst.) on drained peatlands.
Avainsanat: peatlands; Picea abies; foliar analysis; nutrients; shelterwood; underwood
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
Abstract: The foliar chemical composition of a Norway spruce underwood were analysed one year before and in three years after the removal of a downy birch (Betula pubescens Ehrh.) shelterwood on an old drainage area. The most remarkable change due to the release was considered to be the significant decrease in the potassium concentrations. The nitrogen concentrations increased very strongly, and phosphorus increased slightly but not significantly during the first growth period after the release, decreasing later to a level approaching the deficiency limit. Consequently the nutrient balance between N and K was strongly shaken by the increased N/K-ratio. One reason for that might be the increased use of K in the growing points of roots after the root competition of shelterwood was eliminated. Key words: foliar analysis, nutrients, peatlands, Picea abies, shelterwood, underwood.
  • Saarinen, The Finnish Forest Research Institute, Parkano Research Station, Kaironiementie 54, FIN-39700 Parkano, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
Timo Silver, Markku Saarinen. Hakkuiden tarve ja toteutuminen yksityismetsien kunnostusojitusalueilla Satakunnassa.
English title: The need for and realization of cuttings in connection with ditch network maintenance in private forests in Satakunta, southwest Finland.
Avainsanat: peatlands; ditch cleaning; cuttings
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
Today the emphasis in forest drainage in Finland is on the maintenance of old ditch networks. In connection with these maintaining activities all silvicultural cuttings should also be carried out, because on most old drained peatlands, thinnings are often badly neglected. The aim of this investigation was to determine the need and present extent of silvicultural cuttings in the area of the Satakunta forestry board, in southwest Finland. The main results were that only half the necessary cuttings had been carried out in connection with ditch maintenance. Keywords: Peatlands, cuttings, ditch cleaning
  • Silver, Satakunta District Forestry Board, Itsenäisyydenkatu 35 A, FIN-28100 Pori, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Saarinen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Risto Lauhanen, Pekka Pietiläinen, Markku Saarinen, Eljas Heikkinen. Väri-infrakuvat kunnostusojituksen kohdevalinnan tukena.
English title: Usability of infra red imagery in the planning of ditch network maintenance.
Avainsanat: forest drainage; biodiversity; ditch cleaning; environmental protection; complementary ditching; IR imagery; decision making system
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
The purpose of the study was to determine the usability of infra red imagery in evaluating the need for ditch network maintenance on nutrient-poor Scots pine mires. After interpreting a total of 75 tree stands in six peatland areas from the IR imagery, the stands were inventoried in the field. Site type, growing stock and ditch condition were determined. In addition, possible silvicultural treatments were suggested. Sphagnum fuscum, reddish-brown in the imagery indicated ditching areas unsuitable for ditch cleaning or complementary ditching. The estimated mean volumes of the tree stands were -37-+11% of the mean ground inventory values. The true proportions of tree species were in good agreement with the estimations based on the TR imagery. All in all, it was concluded that IR imagery is suitable in evaluating the need for ditch network maintenance on nutrient-poor mires. However, the validity of the method depended on the quality of the imagery and the skill of the interpreter. Keywords: forest drainage, ditch cleaning, complementary ditching, IR imagery, decision making system, environmental protection, biodiversity
  • Lauhanen, The Finnish Forest Research Institute, Kannus Research Station,FIN-69101 Kannus, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Pietiläinen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
  • Saarinen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
  • Heikkinen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Paula Isoaho, Risto Lauhanen, Markku Saarinen. Metsäojien jatkuvan kunnossapidon vaikutus ojitusalueiden tilaan Keski-Pohjanmaalla.
English title: Effects of continuous ditch network maintenance on the condition of forest drainage areas in Central Ostrobothnia district.
Avainsanat: forest drainage; Alternative excavating methods; ditch maintenance; stand volume
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
The estimated annual need for ditch network maintenance in Finnish peatland forests is over 100 000 hectares, most of it consisting of ditch cleaning. However, there are not enough funds available for the needs of remedial ditching. In addition, environmental aspects in peatland forestry must be considered more than in the past. Thus, it is necessary to evaluate alternative work methods of ditch network maintenance. This paper presents the effects of continuous ditch network maintenance on the dimensions and the condition of ditches, as well as on the development of the tree stands on ditched sites. Key words: Alternative excavating methods, ditch maintenance, forest drainage, stand volume
  • Isoaho, The Finnish Forest Research Institute, Kannus Research Station, FIN-69100 Kannus, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Lauhanen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
  • Saarinen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Markku Saarinen, Timo Silver. Karujen rämeiden kunnostusojituskelpoisuus.
English title: Evaluation of ditch network maintenance on drained poor pine mires.
Avainsanat: peatlands; Drainage; Classification; profitability
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
In the southern part of Finland there are over 400 000 hectares of old drainage areas which are on very poor pine mires. This paper presents their problematic site type classification, growing stock variation and some criteria to evaluate the profitability of the ditch network maintenance. Keywords: Classification, drainage, peatlands, profitability
  • Saarinen, The Finnish Forest Research Institute, Parkano Research Station, SF-39700 Parkano, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Silver, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Markku Saarinen. Metsien uudistaminen vanhoilla ojitusalueilla.
English title: Forest regeneration in old forest drainage areas.
Avainsanat: transformed mires; Drainage; regeneration
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
There are 150 000 hectares of mature stands and about 270 000 hectares of low-yielding stands in forest drainage areas in Finland. Most of them are on transforming or transformed peatlands. Conditions of these areas for forest regeneration differ from those of virgin and newly ditched peat-lands. The paper presents a review of studies in forest regeneration in old drainage areas. Also the needs for further research is discussed. Keywords: Drainage, regeneration, transformed mires
  • Saarinen, The Finnish Forest Research Institute, Parkano Research Station, SF-39700 Parkano, Finland Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
Vilma Anttila, Terttu Hermansson, Tapio Lindholm, Markku Saarinen, Pasi Talvitie, Pekka Vesterinen. Geologiaa, suokulttuuria ja suoluonnon helmiä – Suoseuran retki lounaisen Suomenselän rajamaiden soille 14.8.–15.8.2018.
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Anttila, Helsingin yliopisto Sähköposti: vilma.anttila@helsinki.fi
  • Hermansson, Lauhanvuori−Hämeenkangas Geopark ry. Sähköposti: terttu.hermansson@lhgeopark.fi
  • Lindholm, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Sähköposti: tapio.lindholm@ymparisto.fi
  • Saarinen, Luonnonvarakeskus Sähköposti: markku.saarinen@luke.fi
  • Talvitie, Lauhanvuori−Hämeenkangas Geopark ry. Sähköposti: pasi.talvitie@lhgeopark.fi
  • Vesterinen, Metsähallitus Sähköposti: pekka.vesterinen@metsa.fi
Eero Paavilainen, Juhani Päivänen, Markku Saarinen. In Memoriam: Seppo Kaunisto 1941–2023 - Suometsien ravinnetalouden tuntija.
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Paavilainen, Sähköposti: ep@nn.fi
  • Päivänen, Sähköposti: juhani.paivanen@helsinki.fi
  • Saarinen, Sähköposti: ms@nn.fi
Timo Silver, Markku Saarinen. Terveyslannoituskohteen määrittely turvemailla.
English title: Determining the need of repairing fertilization on drained peatlands.
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
In Finland there are approximately one million hectares of nitrogen-rich drained mires which may suffer from deficiency of potassium (and phosphorus). These site types are originally wet sedge fens with thick peat layers. The degree of deficiency of mineral nutrients varies, but it is propable that fertilizing with potassium and phosphorus would improve growth in most cases. This kind of fertilization which aims at rebalancing available nutrient stores for trees is called “repairing fertilization”. However, it is almost impossible to say when there is a question of repairing fertilization or normal fertilization meant to improve growth. This study introduced the assessment of repairing fertilization plan simultaneously with different methods to determine the need of such a fertilization. Earlier instructions emphasize visible potassium and phosphorus deficiency symptoms or needle analyses. However, these methods alone do not provide enough information to reliably determine the need of fertilization. For example the limit of severe potassium deficiency in Norway spruce needle analysis is 5.2 mg g-1 while visible deficiency symptoms will not be apparent until the value drops down to 4.0 mg g-1. In other words spruce may suffer from severe potassium deficiency long before it can be seen by human eyes. The problem of needle analysis is commonly it‘s reliability as needles are collected only from 5–10 trees per site. The results indicate that determining the need of repairing fertilization should be based on both the mire site type (sedge fens) and the thickness of the peat layer (over 0.4–0.5 meter). Determining the need of repairing fertilization on drained mires should not be solely based on the needle analysis and visible potassium deficiency symptoms as the case has been so far.
  • Silver, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Saarinen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Timo Silver, Markku Saarinen. Lentolevityksen tarkkuus ojitusalueiden terveyslannoituksissa.
English title: The accuracy of aerial spreading of repair fertilization on drained peatlands.
Original keywords: turvemaa; PK-lannos; huuhtoutuma; metsänlannoitus
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
Tutkimuksessa selvitettiin helikopterilannoituksen tarkkuutta, levityksen tasaisuutta sekä suoraan ojiin kulkeutuvan lannoitteen määrää turvemailla. Lisäksi arvioitiin lannoituksen aiheuttamaa fosforin huuhtouman riskiä. Tarkasteltavana lannoitelajina oli PK-lannos. Tulokset osoittivat, että helikopterilannoituksen yhteydessä on hyvin vaikeaa välttää lannoitteen joutumista ojiin. Tutkimuksessa lannoitusalueen ojiin sijoitetuista keräyssuppiloista 69 % sai lannoitetta levityksen yhteydessä. Ojiin kulkeutui lannoitetta keskimäärin 13 kg ha–1 (PK-lannoite sisältää fosforia 8–9 %). Levityksen alueellinen tasaisuus ei myöskään ollut tyydyttävä. Keskimääräinen levitystasaisuuden poikkeama oli 47 % (tavoite alle 30 %). Lannoitteen joutumista ojiin on vaikea välttää ojitusalueilla siksi, että ojaverkosto on usein epäsäännöllinen. Sarkaleveys vaihtelee yleensä 30–60 metrin välillä kun taas lentolannoituksen levityskaistan leveys on vakio; n. 30 m. Kova tuuli voi myös heikentää levityksen tarkkuutta. Lannoitusten vesistövaikutuksien pienentämisessä oikea kohdevalinta on tärkeää ojitusalueilla.
  • Silver, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Saarinen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo

Rekisteröidy
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit