Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Seppo Eurola (email)

Soiden perustutkimuksen osuudesta V kansainvälisessä suokongressissa

Eurola S. Soiden perustutkimuksen osuudesta V kansainvälisessä suokongressissa.

English title: The basic research of peatlands in the Fifth International Peat Congress

Tiivistelmä

Neljänteen kansainväliseen suokongres-siin lähetettyjen julkaisujen toinen nide käsittelee soihin ja soiden käyttöön liittyviä uusia oivalluksia (yhteensä 32 tutkimusta). Ne on jaettu kolmeen ryhmään: 1) uusia tutkimustuloksia (luonnontilaisista) soista (13 julk.), 2) turpeen fysikaalisista ominaisuuksista (6 julk.) ja 3) turpeen kemiallisista ominaisuuksista (13 julk.). Koko nidettä on mahdoton käsitellä lyhyessä yleiskatsauksessa. Kenttätutkijana poiminkin luonnontilaisiin soihin liittyviä artikkeleita. Kuitenkin viittaan suomalaisten kirjoituksiin muuallakin niteessä. Voimme aloittaa vaikka prof. H. Sjörsin ajatuksilla «Successional trends in boreal peat-lands», Tässä hän kertauksenomaisesti tarkastelee havumetsävyöhykkeen suorunsauteen vaikuttavia tekijöitä todeten pitkän talven estämän ja muutenkin heikon haihdunnan sekä maaston tasaisuuden merkityksen unohtamatta aikatekijää: jääkauden jälkeen on ollut riittämiin turpeen kasvulle sopivaa ilmastoa. Samalla esitetään ilmeisesti laajempaankin käyttöön boreaalisten soiden kolme syntytapaa: kivennäismaan soistuminen (paludification), primäärinen soistuminen (primary peat formation) ja vesistöjen umpeenkasvu (filling-in)t kaikki suomalaisessa suokirjallisuudessa vanhoja asioita. Ihmiselläkin on merkityksensä soiden esiintymisessä, sillä Sjörsin mukaan ne ovat vähäalaisia kauan viljellyillä tasaisilla mailla. Toisaalta P. Moore ja A. Wilmott (Englanti) osoittavat paleobotaanisin tutkimuksin muinaisajan ihmisen suorittaman metsänhakkuun edistäneen soistumista ja maan eroosiota (Prehistoric forest clearance and the development of peatlands in the uplands and lowlands of Britain). Ihmisen vaikutus on vain yksi monista turpeen kasvuun ja soiden syntyyn vaikuttavista tekijöistä, joiden epätäydellinen tunteminen biomassan kasvua ajatellen vaikeuttaa luotettavien kasvumallien laatimista (meillä Suomessakin pitäisi luoda edellytykset suokasvien biomassan ja kasvun tutkimiselle). S. Zurek (Puola) tekee kuitenkin yrityksen selvittää koko Euraasian suoker-rostumien kasvunopeutta jääkauden jälkeen (The problem of growth of the Eurasia peatlands in the holocene). 31 suon keski-kasvu on 0.41 mm/v. (ääriarvot 0.11 ja 1.66 mm/v.). Parhaaseen keskimääräiseen tuotokseen pääsevät rahkasammal- ja rah-kasammal-saraturve (1.03 ja 0.58 mm/v.), huonoimpaan rahkasammal-tupasvillaturve (0.28 mm/v.). Eri ilmastokausiin ei saada pitävää otetta, vaikka boreaali- ja subat-lantinen kausi näyttävätkin diagrammin perusteella parhailta. Osoituksena, kuinka haparoivaa turpeen kasvun syy-yhteyksien tutkiminen vielä on, mainittakoon Huippuvuorten suuri lukema (1.40 mm/v.), mikä ilmeisesti vain ilmentää arktisissa ikirouta-olosuhteissa turpeen heikkoa painumista. Puolalaisille ominaisesta ja sinänsä kiitettävästä piirteestä selvittää muinainen turpeen-muodostajakasvillisuus jopa lajin tarkkuudella on J. Oswitin tutkimus «Subfossible and contemporary plant communities of the Caricetum elatae association (from investigations on the genesis of peats in Poland)» loistava esimerkki: 46 lajia on saatu turpeesta esiin, minkä perusteella vallinnut kasvillisuus voidaan kiistatta todeta sara-luhdaksi. Tässä yhteydessä mainittakoon vielä S. Markowskin (Puola) tutkimus «Gyttja deposits at Pomeria region» Pom-merin liejukerrostumista. Samalla esitellään liejujen ryhmittelyssä käytetyt kriteerit, joiden avulla muodostuu kolme suurryhmää: orgaaniset, kalkki- ja silikaattiliejut. Sili-kaattiliejujen ryhmään viedään mm. saves-ja piimaapitoiset. Viimemainittujen syntyä, esiintymistä, ominaisuuksia ja käyttöä Suomessa esittelee K. Niemisen «Diatomae deposits in Finnish bogs». 21 piimaasuos-tamme hyödynnetään seitsemää, tuotto 100000—300000 tn/ha.

Tekijä
  • Eurola, Sähköposti ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)

Vastaanotettu 31.10.2017 Julkaistu 1.1.1977

Katselukerrat 2482

Saatavilla http://suo.fi/article/9465 | Lataa PDF

Creative Commons License CC BY-NC-ND 4.0

Rekisteröidy
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Valovirta V., (1959) Subfossil nuts at Muurame Suo - Mires and peat vol. 10 no. 5-6 artikkeli 9251 (poista) | Muokkaa kommenttia
Wall A., Hytönen J. (1996) Effect of mineral soil admixture on the nutrient.. Suo - Mires and peat vol. 47 no. 3 artikkeli 9756 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mikola I., (1951) On researches made by the company Suo Oy especia.. Suo - Mires and peat vol. 2 no. 3a artikkeli 9148 (poista) | Muokkaa kommenttia
Laiho R., (1996) Changes in understorey biomass and species compo.. Suo - Mires and peat vol. 47 no. 2 artikkeli 9755 (poista) | Muokkaa kommenttia
Seppälä K., Keltikangas M. (1978) Occurrence of understorey seedlings in drained b.. Suo - Mires and peat vol. 29 no. 1 artikkeli 9473 (poista) | Muokkaa kommenttia
Valmari A., (1953) On the terminology of bogs and peats. Contains a.. Suo - Mires and peat vol. 4 no. 4 artikkeli 9176 (poista) | Muokkaa kommenttia
Sarasto J., (1963) A study on the permeability to water of differen.. Suo - Mires and peat vol. 14 no. 3 artikkeli 9305 (poista) | Muokkaa kommenttia
Puustjärvi V., (1959) On the productivity of the different degrees of .. Suo - Mires and peat vol. 10 no. 5-6 artikkeli 9252 (poista) | Muokkaa kommenttia
Pessi Y., (1959) On the effect of liming upon the thermal conditi.. Suo - Mires and peat vol. 10 no. 3 artikkeli 9246 (poista) | Muokkaa kommenttia
Puustjärvi V., (1958) On the mechanism of the uptake of cations by sph.. Suo - Mires and peat vol. 9 no. 1 artikkeli 9227 (poista) | Muokkaa kommenttia
Puustjärvi V., Rautiainen L. (1951) Suo - Mires and peat vol. 2 no. 3a artikkeli 9150 (poista) | Muokkaa kommenttia
Paavilainen E., (1968) Suo - Mires and peat vol. 19 no. 5 artikkeli 9357 (poista) | Muokkaa kommenttia
Sarasto J., (1963) Sowing of birch on drained swamps Suo - Mires and peat vol. 14 no. 4 artikkeli 9308 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tolonen K., (1963) A peat profil from Valkasuo of Tohmajärvi Suo - Mires and peat vol. 14 no. 2 artikkeli 9304 (poista) | Muokkaa kommenttia
Paarlahti K., (1959) Changes caused by draining in the edalphic facto.. Suo - Mires and peat vol. 10 no. 1 artikkeli 9243 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mikola I., (1963) Obstacles to drainage in swamps with deep peat Suo - Mires and peat vol. 14 no. 1 artikkeli 9300 (poista) | Muokkaa kommenttia
Niskanen M., (1971) Forest draining in the nordic countries Suo - Mires and peat vol. 22 no. 2 artikkeli 9384 (poista) | Muokkaa kommenttia
Seppä H., (1995) On the history and Quaternary scientific signifi.. Suo - Mires and peat vol. 46 no. 2 artikkeli 9746 (poista) | Muokkaa kommenttia
Karofeld E., (1996) The effects of alkaline fly ash precipitation on.. Suo - Mires and peat vol. 47 no. 4 artikkeli 9759 (poista) | Muokkaa kommenttia
Puustjärvi V., (1950) Suo - Mires and peat vol. 1 no. 1 artikkeli 9131 (poista) | Muokkaa kommenttia
Eurola S., (1977) The basic research of peatlands in the Fifth Int.. Suo - Mires and peat vol. 28 no. 1 artikkeli 9465 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset