Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Timo Silver (email), Tuula Piri

Havaintoja tyvitervastaudista turvemaiden männiköissä

Silver T., Piri T. Havaintoja tyvitervastaudista turvemaiden männiköissä.

English title: Observations of Heterobasidion root rot in Scots pine stands on peatlands in southern Finland

Tiivistelmä

Ensimmäiset varmistetut havainnot männynjuurikäävän (Heterobasidion annosum) aiheuttamasta tyvitervastaudista tehtiin ojitettujen turvekankaiden männiköissä vuosina 2016‒2017. Juurikääpätartunnan saaneita mäntyjä havaittiin kuudella eri turvemaakohteella Länsi- ja Keski-Suomessa. Tuhokohteet ovat alun perin olleet märkiä, vähäpuustoisia tai puuttomia soita, jotka on ojitettu vuosina 1930‒1972. Selvitystä tehtäessä turvekerroksen paksuus vaihteli 0,3:sta kahteen ja puoleen metriin ja suotyyppi niukkatyppisestä varputurvekankaasta runsastyppiseen mustikkaturvekankaaseen. Osa tartunnan saaneista männyistä kärsi kaliumin puutteesta. Kaikki kohteet olivat runsaspuustoisia (arvioituna puustoa oli yli 100 m3/ha). Juurikääpätartuntojen alkuperä jäi epäselväksi. On kuitenkin epätodennäköistä, että tautia olisi esiintynyt märillä soilla ennen ojitusta. Puusto on todennäköisesti altistunut juurikäävän itiötartunnalle kesällä tehtyjen hakkuiden tai taimikon hoitotöiden seurauksena. Tartuntaa on voinut tapahtua myös ojien kaivussa katkenneiden ja vaurioituneiden juurten kautta. Tyvitervastaudin esiintymisrunsaudesta samoin kuin männynjuurikäävän itiö- ja rihmastolevinnästä turvemailla tarvitaan lisätutkimusta. Tämän selvityksen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että turvemaiden männiköt altistuvat kesähakkuissa juurikääpätartunnalle ja kantokäsittelyn laajentaminen myös näille kohteille olisi tarpeellista, vaikkei nykyinen laki metsätuhojen torjunnasta sitä edellytäkään.

Original keywords
turvemaa; mänty; männynjuurikääpä; tyvitervastauti; kantokäsittely

Tekijät
  • Silver, Suomen metsäkeskus, Turku Sähköposti timo.silver@metsakeskus.fi (sähköposti)
  • Piri, Luonnonvarakeskus, Helsinki Sähköposti tuula.piri@luke.fi

Vastaanotettu 17.12.2018 Julkaistu 17.12.2018

Katselukerrat 2975

Saatavilla http://suo.fi/article/10110 | Lataa PDF

Creative Commons License CC BY-NC-ND 4.0

Rekisteröidy
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Asplund D., Salo K. (1979) Production of fuel gas from peat Suo - Mires and peat vol. 30 no. 3 artikkeli 9495 (poista) | Muokkaa kommenttia
Seppälä K., (1968) Results on seeding and planting experiments in p.. Suo - Mires and peat vol. 19 no. 2 artikkeli 9353 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kwiatkowski A., (1963) Polish peat lands and their use Suo - Mires and peat vol. 14 no. 1 artikkeli 9302 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hytönen J., Wall A. (1997) Nutrient amounts of afforested peat fields and n.. Suo - Mires and peat vol. 48 no. 2 artikkeli 9764 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mannerkoski H., (1976) Changes in the tree cover and ground vegetation .. Suo - Mires and peat vol. 27 no. 4-5 artikkeli 9461 (poista) | Muokkaa kommenttia
Silver T., Piri T. (2018) Observations of Heterobasidion root rot in Scots.. Suo - Mires and peat vol. 68 no. 1 artikkeli 10110 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset