Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Paavo Ojanen, Kari Minkkinen

Metsäojitetun suon ilmastovaikutukset

Ojanen P., Minkkinen K. Metsäojitetun suon ilmastovaikutukset.

Tiivistelmä

Metsäojitettu suo on ilmastovaikutuksiltaan monella tapaa erilainen kuin maatalouteen tai turpeennostoon ojitettu suo. Muissa käyttömuodoissa turpeen nopea hävikki johtaa suuriin hiilidioksidi- ja typpioksiduulipäästöihin (Ojanen ym. 2020). Metsäojitetulla suolla turpeen hävikki on selvästi hitaampaa kuin pelloilla tai turpeennostoalueilla. Metsäojitetuilla soilla myös kasvavan puuston hiilinielu voi olla yhtä suuri tai suurempi kuin turpeen hiilen hävikki. Puuston hiilivaraston muutokset eivät myöskään ole samankaltaisia vuodesta toiseen, vaan vaihtelevat voimakkaasti puuston kasvusta ja hakkuista riippuen. Metsänhoitotoimenpiteitä ja hakkuita tehdään vain kymmenien vuosien välein, joten niiden vaikutus ei ole mukana maaperän vuotuisten päästöjen arvioissa, vaan ne täytyy käsitellä erikseen. Maataloudessa ja turpeennostossa samat toimenpiteet toistuvat vuosittain, joten niiden vaikutukset sisältyvät yleensä maaperän päästöarvioihin. Oman lisänsä metsäojitetun suon ilmastovaikutusten arviointiin tuo se, että ojien lisäksi puuston maaperästä haihduttamalla ja sateesta latvuksiinsa pidättämällä vedellä on merkittävä vaikutus pohjavedenpinnan syvyyteen ja sitä kautta turpeen hävikkiin. Puusto vaikuttaa myös suon säteily- ja energiataseeseen ja on merkittävä haihtuvien orgaanisten aineiden lähde.

Tekijät
  • Ojanen, Helsingin yliopisto Sähköposti paavo.ojanen@helsinki.fi
  • Minkkinen, Helsingin yliopisto Sähköposti kari.minkkinen@helsinki.fi

Vastaanotettu 15.6.2021 Julkaistu 15.6.2021

Katselukerrat 2706

Saatavilla http://suo.fi/article/10587 | Lataa PDF

Creative Commons License CC BY-NC-ND 4.0

Rekisteröidy
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Hosiaisluoma V., (1961) On the raised bogs of Pohjanmaa (Ostrobothnia) Suo - Mires and peat vol. 12 no. 2 artikkeli 9272 (poista) | Muokkaa kommenttia
Joensuu S., Leppänen V. et al. (2022) Hydrologinen kytkeytyneisyys – avain suometsien .. Suo - Mires and peat vol. 73 no. 2 artikkeli 10793 (poista) | Muokkaa kommenttia
Paavilainen E., (1968) Suo - Mires and peat vol. 19 no. 5 artikkeli 9357 (poista) | Muokkaa kommenttia
Valmari A., (1975) Organic fertilization of peatland forest Suo - Mires and peat vol. 26 no. 1 artikkeli 9434 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korhonen J., Nyrönen T. et al. (1978) Determination of sulfur content of peat using th.. Suo - Mires and peat vol. 29 no. 3-4 artikkeli 9481 (poista) | Muokkaa kommenttia
Puustjärvi V., (1989) The role of peat in horticulture up to the present Suo - Mires and peat vol. 40 no. 2-3 artikkeli 9656 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kaunisto S., (1968) Fertilized garden peat as a substratum for germi.. Suo - Mires and peat vol. 19 no. 3-4 artikkeli 9356 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korhonen K.-H., (1961) On draining of alluvial lands Suo - Mires and peat vol. 12 no. 1 artikkeli 9269 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ahti E., Paarlahti K. (1988) Leaching of nutrients from a peatland area after.. Suo - Mires and peat vol. 39 no. 1-2 artikkeli 9639 (poista) | Muokkaa kommenttia
Matilainen J., (1989) Combining of logging and forest improvement meas.. Suo - Mires and peat vol. 40 no. 1 artikkeli 9648 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hotanen J.-P., Saarinen M. et al. (2015) Secondary succession of threeless and composite .. Suo - Mires and peat vol. 66 no. 1 artikkeli 9896 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ojanen P., Minkkinen K. (2021) Metsäojitetun suon ilmastovaikutukset Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10587 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset