Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Klaus Silfverberg (email), Jorma Issakainen, Timo Haikarainen

Mäntypuustojen runkotilavuus ja ravinnetila ojitusalueiden tehoviljelykokeilla

Silfverberg K., Issakainen J., Haikarainen T. Mäntypuustojen runkotilavuus ja ravinnetila ojitusalueiden tehoviljelykokeilla.

English title: Stem volume and nutrient status of Scots pine stands in intensive vultivation experiments on drained peatlands

Tiivistelmä

Metsäntutkimuslaitos perusti vuosina 1973–1978 ojitusaluemetsiin maanlaajuisen nk. H-kulttuurikoesarjan. H-kulttuurilla tarkoitetaan metsänuudistamis- ja kasvatustapaa, jossa puuntuotannon olosuhteet — puiden vesi- ja ravinnetalous sekä myös puunkorjuu — on optimoitu puuntuotoksen ja metsänkasvatuksen talouden maksimoimiseksi. Vuosien 1999–2003 aikana tästä koesarjasta mitattiin yhdeksän koetta. Kokeiden perustamisesta oli tällöin kulunut 24–30 vuotta. Mitatut kohteet olivat istutusmänniköitä, jotka saivat istutuksen yhteydessä laikku- tai kaistalannoituksen. Kasvupaikat vaihtelivat karuista keskiviljaviin; kohteiden ravinnetila (turpeen typpi, neulasten pääravinteet) oli varsin hyvä. Yleiset kasvutekijät (lämpösumma, viljavuus) ovat määränneet puuntuotoksen tason. Pelkän istutuslannoituksen saaneilla koealoilla runkopuun kokonaistuotos oli kokeesta riippuen 46–192 m3 ha–1. Vuonna 1994 tehtyjen jatkolannoituskäsittelyjen vaikutus vaihteli suuresti. Parhaiten kasvaneella Padasjoen mustikkaturvekankaalla tuotokset olivat 1973 1999, käsittelystä riippuen, 182–238 m3 ha–1. Kokeiden perustamisvaiheessa esitettyihin tuotostavoitteisiin (300 m3 ha–1 30 vuodessa) ei päästy missään kokeessa. Nykykäsityksen mukaan manuaaliseen puunkorjuuseen perustunut ja paljon hoitotöitä vaatinut H-kulttuuri tuottaa liian kallista puuta. Ajatukseltaan ja toteutukseltaan tämä tutkimuksellinen lähestymistapa on kuitenkin ollut kokopuukorjuu- ja energiametsäasioiden edelläkävijä. Avainsanat: intensiivinen kasvatus, kokonaistuotos, lannoitus, neulaset, turvemaa Key words: intensive cultivation, total yield, fertilisation, needles, peatland hiilen kierto, Fennoskandia, Holoseeni, Pohjois-Venäjä, palsa, ikirouta, kasvimakrofossiili, radiohiiliajoitus

Original keywords
intensiivinen kasvatus; kokonaistuotos; lannoitus; neulaset; turvemaa

Tekijät
  • Silfverberg, Sähköposti ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Issakainen, Sähköposti ei.tietoa@nn.oo
  • Haikarainen, Sähköposti ei.tietoa@nn.oo

Vastaanotettu 31.10.2017 Julkaistu 1.1.2007

Katselukerrat 3157

Saatavilla http://suo.fi/article/9854 | Lataa PDF

Creative Commons License CC BY-NC-ND 4.0

Rekisteröidy
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Asplund D., Salo K. (1979) Production of fuel gas from peat Suo - Mires and peat vol. 30 no. 3 artikkeli 9495 (poista) | Muokkaa kommenttia
Seppälä K., (1968) Results on seeding and planting experiments in p.. Suo - Mires and peat vol. 19 no. 2 artikkeli 9353 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kwiatkowski A., (1963) Polish peat lands and their use Suo - Mires and peat vol. 14 no. 1 artikkeli 9302 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hytönen J., Wall A. (1997) Nutrient amounts of afforested peat fields and n.. Suo - Mires and peat vol. 48 no. 2 artikkeli 9764 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mannerkoski H., (1976) Changes in the tree cover and ground vegetation .. Suo - Mires and peat vol. 27 no. 4-5 artikkeli 9461 (poista) | Muokkaa kommenttia
Silver T., Piri T. (2018) Observations of Heterobasidion root rot in Scots.. Suo - Mires and peat vol. 68 no. 1 artikkeli 10110 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tanttu A., (1953) Suo - Mires and peat vol. 4 no. 3 artikkeli 9174 (poista) | Muokkaa kommenttia
Pakalne M., Kalnina L. (2000) Mires in Latvia Suo - Mires and peat vol. 51 no. 4 artikkeli 9806 (poista) | Muokkaa kommenttia
Haahti K., Koivusalo H. et al. (2012) Factors affecting the spatial variability of wat.. Suo - Mires and peat vol. 63 no. 3-4 artikkeli 9883 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tummavuori J., Aho M. et al. (1983) On the ion-exchange properties of peat. Part III.. Suo - Mires and peat vol. 34 no. 1 artikkeli 9564 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mannerkoski H., (1983) An audible buzzer apparatus for indicating water.. Suo - Mires and peat vol. 34 no. 2 artikkeli 9569 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kaitera P., (1955) Suo - Mires and peat vol. 6 no. 6 artikkeli 9200 (poista) | Muokkaa kommenttia
Pearson M., Saarinen M. et al. (2013) High and dry: Consequences of drought exposure i.. Suo - Mires and peat vol. 64 no. 1 artikkeli 9884 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lindholm T., (2013) Does the Finnish mire classification system rest.. Suo - Mires and peat vol. 64 no. 1 artikkeli 9886 (poista) | Muokkaa kommenttia
Heino E. E., (1979) New technology for inventories of drained peatla.. Suo - Mires and peat vol. 30 no. 2 artikkeli 9491 (poista) | Muokkaa kommenttia
Heikurainen L., Huikari O. (1952) On the microscopic determination of peat kinds Suo - Mires and peat vol. 3 no. 1 artikkeli 9160 (poista) | Muokkaa kommenttia
Silfverberg K., Issakainen J. et al. (2007) Stem volume and nutrient status of Scots pine st.. Suo - Mires and peat vol. 58 no. 2 artikkeli 9854 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset