Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Juha-Pekka Hotanen (email), Markku Saarinen, Hannu Nousiainen

Siniheinä (Molinia caerulea) Suomen metsäojitetuilla turvemailla

Hotanen J.-P., Saarinen M., Nousiainen H. Siniheinä (Molinia caerulea) Suomen metsäojitetuilla turvemailla.

English title: Purple Moor Grass (Molinia caerulea) on peatlands drained for forestry in Finland

Tiivistelmä

Katsauksessa tarkastellaan siniheinän menestymistä metsäojitusalueilla ja esitetään näkökohtia siniheinäisten turvekankaiden luokitteluun. Siniheinä on soilla meso-eutrofinen välipinnan laji, joka kasvaa vaihtelevasti mätästäen etenkin nevoilla ja letoilla sekä korpien ja rämeiden ravinteikkailla yhdistelmätyypeillä. Siniheinä kestää suoveden alenemista ja turpeen kuivumista hyvin pitkään. Alun perin märkien rimpisten soiden ojituksilla se jopa runsastuu, koska itse rimpiin siniheinä leviää vasta ojituksen jälkeen. Maamme turvemailla siniheinä onkin keskimäärin yleistynyt ja runsastunut 1950-luvulta ainakin 1980-luvulle saakka. Se taantuu vasta perinteisessä turvekangasvaiheessa, mutta kaikki siniheinäiset kasvupaikat eivät välttämättä saavuta tätä viimeistä ojituksen jälkeistä kasvillisuuskehityksen vaihetta. Siniheinän sitkeyteen ojitusalueilla on monia syitä. Sen juuret ovat paksut ja mutkaiset, voimakkaasti haaroittuneet ja syvälle ulottuvat. Siniheinän tuuletussolukot mahdollistavat juurten tunkeutumisen hapettomaan turpeeseen ja sienijuuri taas edistää toimintaa ilmavammissa oloissa. Runsas kukinta sekä siementen hyvä säilyvyys ja itävyys mahdollistavat vahvan leviämiskyvyn. Siniheinä on tehokas ravinteiden hyväksikäyttäjä, kierrättäjä ja vahva kilpailija. Se lisääntyy hyvin myös kasvullisesti. Siniheinäisillä turvemaan kasvupaikoilla on yleensä fosforin (P) ja kaliumin (K) puutetta. Fosfori sitoutuu tiukasti kalsiumin (Ca) kanssa korkean pH:n turvemailla. Siniheinäisyyttä käytetäänkin heikentävänä lisämääreenä kasvupaikkaluokituksen tarkentamiseen. Uusien havaintojen mukaan siniheinäisyyttä (Sh) esiintyy mustikka- ja puolukkaturvekankaiden (ShMtkg II, ShPtkg II) lisäksi myös varputurvekankaiden (ShVatkg II) ja jopa karuleimaisen varputurvekankaan (ShVarkg II-) kasvillisuudessa. Turvekangastyyppi (ravinteisuustaso) onkin selvintä luokitella muun kasvillisuuden kuin siniheinän avulla, koska syväjuurinen siniheinä on poikkeuksellisen sitkeä laji ojitusaloilla. Näin siitä huolimatta, että sen reliktinomainen esiintyminen muutoin karussa kasvillisuudessa voi monissa tapauksissa indikoida mennyttä korkeahkon N- ja Ca-pitoisuuden (ja pH:n) vaihetta syvemmällä turpeessa. Samoin se voi olla merkkinä ojitusalueiden yleisimpien kasvupaikkaluokkien suhteen poikkeavasta kasviyhteisöstä, jossa korkeasta typpi- ja kalsiumpitoisuuksista huolimatta kasvillisuuden yleisilme on karu korkeista pääravinnesuhteista (N/K) ja (N/P) johtuen.

Original keywords
lannoitus; ravinnepuutos; kasvillisuus; sekundaarisukkessio; kalsiumfosfaatti; metsänkasvatuskelpoisuus

Tekijät
  • Hotanen, Luonnonvarakeskus, Joensuu Sähköposti juha-pekka.hotanen@luke.fi (sähköposti)
  • Saarinen, Luonnonvarakeskus, Parkano Sähköposti markku.saarinen@luke.fi
  • Nousiainen, Luonnonvarakeskus, Vantaa Sähköposti hannu.nousiainen@luke.fi

Vastaanotettu 11.12.2018 Julkaistu 11.12.2018

Katselukerrat 871

Saatavilla http://suo.fi/article/10096 | Lataa PDF

Creative Commons License CC BY-NC-ND 4.0

Rekisteröidy
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Haapakoski J., Hotanen J.-P. et al. (2021) Short-term effects of selection harvesting on th.. Suo - Mires and peat vol. 72 no. 1 artikkeli 10691
Kokko A., Ojanen P. et al. (2021) Suoluontotyyppien uhanalaisuus Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10590
Laitinen J., Ojanen P. et al. (2021) Soiden eliölajit ja niiden uhanalaisuus Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10589
Hotanen J.-P., Saarinen M. et al. (2018) Purple Moor Grass (Molinia caerulea) on p.. Suo - Mires and peat vol. 67 no. 2 artikkeli 10096
Hotanen J.-P., Saarinen M. et al. (2015) Secondary succession of threeless and composite .. Suo - Mires and peat vol. 66 no. 1 artikkeli 9896
Saarinen M., Hotanen J.-P. et al. (2009) Vegetation succession in prepared microsites in .. Suo - Mires and peat vol. 60 no. 3-4 artikkeli 9869
Saarinen M., Hotanen J.-P. (2000) Covariation between raw humus layer and vegetati.. Suo - Mires and peat vol. 51 no. 4 artikkeli 9807
Hotanen J.-P., Nousiainen H. et al. (1999) Vegetation succession and diversity on Teuravuom.. Suo - Mires and peat vol. 50 no. 2 artikkeli 9783
Uuttera J., Maltamo M. et al. (1996) The structure of virgin and managed peatland for.. Suo - Mires and peat vol. 47 no. 4 artikkeli 9761
Hotanen J.-P., Vasander H. (1992) Post-drainage development of vegetation in south.. Suo - Mires and peat vol. 43 no. 1 artikkeli 9687
Hotanen J.-P., (1990) The effect of pseudospecies cut level settings o.. Suo - Mires and peat vol. 41 no. 2 artikkeli 9673
Hotanen J.-P., (1989) The place of spruce-pine mires and oligotrophic .. Suo - Mires and peat vol. 40 no. 1 artikkeli 9649
Hotanen J.-P., (1986) Short-term effects of ash and NPK fertilization .. Suo - Mires and peat vol. 37 no. 2 artikkeli 9615
Ojanen P., Aapala K. et al. (2021) Ojituksen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen, il.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10594
Ojanen P., Aapala K. et al. (2021) Soiden käyttö Suomessa Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10593
Laitinen J., Ojanen P. et al. (2021) Soiden kasvillisuus Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10591