Ojituksen vaikutus maaperän kasvihuonekaasupäästöihin

Ojanen, Paavo; Minkkinen, Kari; Regina, Kristiina

In English

Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Paavo Ojanen, Kari Minkkinen, Kristiina Regina

Ojituksen vaikutus maaperän kasvihuonekaasupäästöihin

Ojanen P., Minkkinen K., Regina K. Ojituksen vaikutus maaperän kasvihuonekaasupäästöihin.

Tiivistelmä

Luonnontilaisten (ojittamattomien) soiden ja eri tarkoituksiin käytettyjen ojitettujen soiden maaperän kasvihuonekaasupäästöt poikkeavat huomattavasti toisistaan. Ojittamattomat suot kerryttävät turvetta ja ovat hiilidioksidin nieluja, mutta toisaalta myös metaanin lähteitä. Ojitetuilla soilla metaanipäästö on pieni, mutta hapellisen hajotustoiminnan kiihtyminen johtaa yleensä turpeen hävikkiin. Tällöin soista tulee hiilidioksidin ja typpioksiduulin lähteitä. Päästöjen suuruuteen vaikuttavat voimakkaasti maankäyttömuoto ja kuivatuksen tehokkuus. Seuraavassa tarkastellaan soiden eri maankäyttömuotojen pinta-alakohtaisia kasvihuonekaasupäästöjä pääasiassa Suomesta kerättyjen julkaistujen aineistojen perusteella. Eri maankäyttömuotoja verrataan keskenään. Lisäksi tarkastellaan, miten ojitettujen soiden päästöt eroavat saman maankäyttömuodon kivennäismaiden päästöistä. Ojituksen vaikutuksia tarkastellaan vertaamalla ojitettua suota ojittamattomaan. Ojittamattomat suot eivät välttämättä ole luonnontilaisia, vaan ihmisen toiminta – vähiten marjanpoiminta, metsästys ja muu ulkoilu, merkittävimmin sarojen korjuu rehuksi aikoinaan ja metsätalous nykyään – on vaikuttanut niihinkin. Niin kauan kuin suon käyttö ei vaikuta merkittävästi sen hydrologiaan, ojittamattoman suon maaperä on kuitenkin aineiden kierroltaan luonnontilaisen kaltainen. Niinpä ojittamaton ja luonnontilainen suo ovat maaperän kasvihuonekaasupäästöjen kannalta seuraavassa käytännössä synonyymejä. Jos kuitenkin läheisyydessä tehty ojitus muuttaa ojittamattoman suon tai suonosan hydrologiaa, maaperän kaasupäästötkin voivat muuttua. Jos taas suo on käytännössä ojitettu – esimerkiksi ojitusmätästyksellä päätehakkuun jälkeen – vaikka se ei olisikaan ”virallisesti” ojitettu suo, se on yhtä kaikki ojitettu.

Tekijät

Ojanen, Helsingin yliopisto Sähköposti paavo.ojanen@helsinki.fi
Minkkinen, Helsingin yliopisto Sähköposti kari.minkkinen@helsinki.fi
Regina, Luonnonvarakeskus Sähköposti kristiina.regina@luke.fi

Vastaanotettu 15.6.2021 Julkaistu 15.6.2021

Katselukerrat 4230

Saatavilla http://suo.fi/article/10588 | Lataa PDF

Rekisteröidy

Click this link to register to Suo - Mires and peat.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Vie viittaus EndNoteen / RefWorksiin

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin

Roderfeld H., (1993) Raised bog regeneration after peat harvesting in.. Suo - Mires and peat vol. 44 no. 2 artikkeli 9728 (poista) | Muokkaa kommenttia

Pessi Y., (1953) On the influence of mineral soil upon the temper.. Suo - Mires and peat vol. 4 no. 5-6 artikkeli 9177 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hämäläinen J., (1984) On the profitability of fertilization especially.. Suo - Mires and peat vol. 35 no. 4-5 artikkeli 9597 (poista) | Muokkaa kommenttia

Verry E. S., Urban N. R. (1992) Nutrient cycling at Marcell Bog, Minnesota Suo - Mires and peat vol. 43 no. 4-5 artikkeli 9697 (poista) | Muokkaa kommenttia

Niskanen M., (1980) Suo - Mires and peat vol. 31 no. 2-3 artikkeli 9507 (poista) | Muokkaa kommenttia

Kaunisto S., (1988) On nutrient amounts and their sufficiency for wo.. Suo - Mires and peat vol. 39 no. 1-2 artikkeli 9637 (poista) | Muokkaa kommenttia

Antola A., Sopo R. (1966) Cleaning forested-swamp drains Suo - Mires and peat vol. 17 no. 3 artikkeli 9337 (poista) | Muokkaa kommenttia

Karsisto K., (1972) On the duration on the effect of fertilizer appl.. Suo - Mires and peat vol. 23 no. 3-4 artikkeli 9400 (poista) | Muokkaa kommenttia

Lindholm T., Immonen I. et al. (2018) Suo - Mires and peat vol. 68 no. 2-3 artikkeli 10115 (poista) | Muokkaa kommenttia

Myllys M., Simojoki A. (1996) Calibration of time domain reflectometry (TDR) f.. Suo - Mires and peat vol. 47 no. 1 artikkeli 9750 (poista) | Muokkaa kommenttia

Päivänen J., (2023) Lähestymistapoja rahkasammalen viljelyyn Kanadan.. Suo - Mires and peat vol. 74 no. 1-2 artikkeli 10813 (poista) | Muokkaa kommenttia

Teivainen T., (1974) Peatlands as a habitat of mammals Suo - Mires and peat vol. 25 no. 1 artikkeli 9420 (poista) | Muokkaa kommenttia

Pakarinen P., (1974) Development of vegetation after fire in continen.. Suo - Mires and peat vol. 25 no. 1 artikkeli 9419 (poista) | Muokkaa kommenttia

Palo E., (1960) On the central bog vocabulary of the Finnish ver.. Suo - Mires and peat vol. 11 no. 5 artikkeli 9262 (poista) | Muokkaa kommenttia

Ekman E., (1960) Drying of peat moss Suo - Mires and peat vol. 11 no. 1 artikkeli 9254 (poista) | Muokkaa kommenttia

Korhonen R., (1986) Balneological studies and the use of peat Suo - Mires and peat vol. 37 no. 2 artikkeli 9617 (poista) | Muokkaa kommenttia

Vasander H., Mikkola J. (1986) Monitoring lead emissions with moss bags near a .. Suo - Mires and peat vol. 37 no. 5 artikkeli 9621 (poista) | Muokkaa kommenttia

Aalto O., Manner E. (1973) On the draining costs of the main site type grou.. Suo - Mires and peat vol. 24 no. 3-4 artikkeli 9410 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hakutulokset