Ojituksen vaikutus maaperän kasvihuonekaasupäästöihin

Ojanen, Paavo; Minkkinen, Kari; Regina, Kristiina

In English

Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Paavo Ojanen, Kari Minkkinen, Kristiina Regina

Ojituksen vaikutus maaperän kasvihuonekaasupäästöihin

Ojanen P., Minkkinen K., Regina K. Ojituksen vaikutus maaperän kasvihuonekaasupäästöihin.

Tiivistelmä

Luonnontilaisten (ojittamattomien) soiden ja eri tarkoituksiin käytettyjen ojitettujen soiden maaperän kasvihuonekaasupäästöt poikkeavat huomattavasti toisistaan. Ojittamattomat suot kerryttävät turvetta ja ovat hiilidioksidin nieluja, mutta toisaalta myös metaanin lähteitä. Ojitetuilla soilla metaanipäästö on pieni, mutta hapellisen hajotustoiminnan kiihtyminen johtaa yleensä turpeen hävikkiin. Tällöin soista tulee hiilidioksidin ja typpioksiduulin lähteitä. Päästöjen suuruuteen vaikuttavat voimakkaasti maankäyttömuoto ja kuivatuksen tehokkuus. Seuraavassa tarkastellaan soiden eri maankäyttömuotojen pinta-alakohtaisia kasvihuonekaasupäästöjä pääasiassa Suomesta kerättyjen julkaistujen aineistojen perusteella. Eri maankäyttömuotoja verrataan keskenään. Lisäksi tarkastellaan, miten ojitettujen soiden päästöt eroavat saman maankäyttömuodon kivennäismaiden päästöistä. Ojituksen vaikutuksia tarkastellaan vertaamalla ojitettua suota ojittamattomaan. Ojittamattomat suot eivät välttämättä ole luonnontilaisia, vaan ihmisen toiminta – vähiten marjanpoiminta, metsästys ja muu ulkoilu, merkittävimmin sarojen korjuu rehuksi aikoinaan ja metsätalous nykyään – on vaikuttanut niihinkin. Niin kauan kuin suon käyttö ei vaikuta merkittävästi sen hydrologiaan, ojittamattoman suon maaperä on kuitenkin aineiden kierroltaan luonnontilaisen kaltainen. Niinpä ojittamaton ja luonnontilainen suo ovat maaperän kasvihuonekaasupäästöjen kannalta seuraavassa käytännössä synonyymejä. Jos kuitenkin läheisyydessä tehty ojitus muuttaa ojittamattoman suon tai suonosan hydrologiaa, maaperän kaasupäästötkin voivat muuttua. Jos taas suo on käytännössä ojitettu – esimerkiksi ojitusmätästyksellä päätehakkuun jälkeen – vaikka se ei olisikaan ”virallisesti” ojitettu suo, se on yhtä kaikki ojitettu.

Tekijät

Ojanen, Helsingin yliopisto Sähköposti paavo.ojanen@helsinki.fi
Minkkinen, Helsingin yliopisto Sähköposti kari.minkkinen@helsinki.fi
Regina, Luonnonvarakeskus Sähköposti kristiina.regina@luke.fi

Vastaanotettu 15.6.2021 Julkaistu 15.6.2021

Katselukerrat 3767

Saatavilla http://suo.fi/article/10588 | Lataa PDF

Rekisteröidy

Click this link to register to Suo - Mires and peat.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Vie viittaus EndNoteen / RefWorksiin

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin

Pajunen H., (1984) Peat deposits in Senegal Suo - Mires and peat vol. 35 no. 3 artikkeli 9584 (poista) | Muokkaa kommenttia

Pelkonen E., (1979) Seasonal flood tolerance of Scots pine and Norwa.. Suo - Mires and peat vol. 30 no. 2 artikkeli 9492 (poista) | Muokkaa kommenttia

Mikola I., (1961) On the perspectives of peat industry in the ligh.. Suo - Mires and peat vol. 12 no. 6 artikkeli 9282 (poista) | Muokkaa kommenttia

Eurola S., (1969) ÜBER DIE NORDGRENZE DER KIEFERAUF DEN MOOREN UND.. Suo - Mires and peat vol. 20 no. 1 artikkeli 9360 (poista) | Muokkaa kommenttia

Laitinen J., Ojanen P. et al. (2021) Soiden eliölajit ja niiden uhanalaisuus Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10589 (poista) | Muokkaa kommenttia

Puustjärvi V., (1962) On the calcium and magnesium nutrition of pines .. Suo - Mires and peat vol. 13 no. 5 artikkeli 9296 (poista) | Muokkaa kommenttia

Sippola J., Erviö R. et al. (1985) Soil and needle analyses as indicators of tree g.. Suo - Mires and peat vol. 36 no. 3 artikkeli 9605 (poista) | Muokkaa kommenttia

Myllys M., (2022) In Memoriam: Leila Urvas 1933–2021 Suo - Mires and peat vol. 73 no. 1 artikkeli 10736 (poista) | Muokkaa kommenttia

Heino E. E., (1979) New technology for inventories of drained peatla.. Suo - Mires and peat vol. 30 no. 2 artikkeli 9491 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hytönen J., (1984) The fertilization of energy willow plantations g.. Suo - Mires and peat vol. 35 no. 4-5 artikkeli 9594 (poista) | Muokkaa kommenttia

Joensuu S., Leppänen V. et al. (2022) Hydrologinen kytkeytyneisyys – avain suometsien .. Suo - Mires and peat vol. 73 no. 2 artikkeli 10793 (poista) | Muokkaa kommenttia

Pakarinen P., Tolonen K. (1980) Leaching of Sulphur from surface peat Suo - Mires and peat vol. 31 no. 1 artikkeli 9501 (poista) | Muokkaa kommenttia

Saarilahti M., (1984) Vane test in planning of ditching Suo - Mires and peat vol. 35 no. 2 artikkeli 9579 (poista) | Muokkaa kommenttia

Heino E., (1961) Several suggestions for the improvement of fores.. Suo - Mires and peat vol. 12 no. 6 artikkeli 9283 (poista) | Muokkaa kommenttia

Tolonen K., Toikka M. (1984) Measuring the degree of decomposition in peats b.. Suo - Mires and peat vol. 35 no. 1 artikkeli 9576 (poista) | Muokkaa kommenttia

Heikurainen L., (1984) The maintenance and future of forest drainage ar.. Suo - Mires and peat vol. 35 no. 1 artikkeli 9578 (poista) | Muokkaa kommenttia

Mikola I., (1957) Suo - Mires and peat vol. 8 no. 6 artikkeli 9225 (poista) | Muokkaa kommenttia

Puustjärvi V., (1962) On the phosphorus nutrition of wet peatland fore.. Suo - Mires and peat vol. 13 no. 2 artikkeli 9287 (poista) | Muokkaa kommenttia

Karsisto K., (1967) summary Suo - Mires and peat vol. 18 no. 4 artikkeli 9344 (poista) | Muokkaa kommenttia

Starr M. R., (1984) Non-metric multidimensional scaling of a peatlan.. Suo - Mires and peat vol. 35 no. 3 artikkeli 9583 (poista) | Muokkaa kommenttia

Kaunisto S., (1992) Effect of potassium fertilization on the growth .. Suo - Mires and peat vol. 43 no. 2 artikkeli 9691 (poista) | Muokkaa kommenttia

Kaunisto S., Sarjala T. (2002) Estimating potassium nutrition of Norway spruce .. Suo - Mires and peat vol. 53 no. 1 artikkeli 9819 (poista) | Muokkaa kommenttia

Tolonen K., Suoknuuti M. (2022) Changes in the surface patterning in the raised .. Suo - Mires and peat vol. 73 no. 2 artikkeli 10795 (poista) | Muokkaa kommenttia

Jylhä P., Ahtikoski A. et al. (2021) Profitability of biomass production of downy bir.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10597 (poista) | Muokkaa kommenttia

Sallantaus T., (1992) Leaching in the material balance of peatlands — .. Suo - Mires and peat vol. 43 no. 4-5 artikkeli 9716 (poista) | Muokkaa kommenttia

Lehtinen K., (1965) Peat as growing medium in glasshouse culture of .. Suo - Mires and peat vol. 16 no. 3 artikkeli 9327 (poista) | Muokkaa kommenttia

Lien T., Martikainen P. et al. (1992) Methane oxidation and methane fluxes in two drai.. Suo - Mires and peat vol. 43 no. 4-5 artikkeli 9711 (poista) | Muokkaa kommenttia

Ojanen P., Minkkinen K. et al. (2021) Ojituksen vaikutus maaperän kasvihuonekaasupääst.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10588 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hakutulokset