Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Timo Silver (email), Samuli Joensuu, Mauno Pakkala

Laskeutusaltaiden tila ja tyhjennystarve Lounais- Suomen vanhoilla ojitusalueilla

Silver T., Joensuu S., Pakkala M. Laskeutusaltaiden tila ja tyhjennystarve Lounais- Suomen vanhoilla ojitusalueilla.

English title: The condition and need for emptying of sedimentation ponds on old drained peatlands in Finland

Tiivistelmä

Tutkimuksessa selvitettiin laskeutusaltaiden tilaa ja tyhjennystarvetta 10–15 vuotta vanhoilla kunnostusojitusalueilla Lounais-Suomessa. Altaiden keskimääräinen vesisyvyys, joka kuvaa jäljellä olevaa lietetilavuutta, oli yli 50 cm 34,9 %:lla altaista. ja 26–50 cm noin neljänneksellä altaista. Noin kolmannes altaista (27,9 %) oli täyttynyt keskikarkeilla maalajeilla tai turpeella, ja ne olivat mesotrofisen suokasvillisuuden peitossa. Mitä täyttyneempi allas oli, sitä suurempi oli myös altaissa olevan kasvillisuuden peittävyys. Keskimääräisen vesisyvyyden ja kasvillisuuden peittävyyden välillä oli voimakas negatiivinen korrelaatio (r = –0,82). Noin kolmanneksella (32,6 %) altaista kasvillisuuden peittävyys oli yli 75 % ja niiden voi katsoa olevan pienimuotoisia, luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kosteikkoja ja pintavalutuskenttiä, joissa kasvillisuudella on myös merkitystä veden puhdistajana kesäaikaan. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu altaisiin pidättyvien keskikarkeiden maalajien ja turpeiden kiintoainekuormituksen palautuvan ojitusta edeltäneelle tasolle 5–6 vuoden kuluttua ojituksesta (Joensuu 2002). Aineistoon sisältyneistä altaista yksikään ei ollut välittömän tyhjennyksen tarpeessa. Tulosten perusteella näyttää siltä, että vanhoilla kunnostusojitusalueilla ei ole tarvetta systemaattisesti tyhjentää laskeutusaltaita vaan altaiden tyhjennys voitaisiin siirtää seuraavan kunnostusojituksen yhteyteen. Tällöinkin kosteikoksi muodostuneet altaat olisi pyrittävä säilyttämään ja allas pitäisi kaivaa kosteikon yläpuolelle. Joissain tapauksissa saattavat kiintoainehuuhtoumat lisääntyä niin voimakkaasti mm. laajojen uudistushakkuiden ja ojitusmätästysten seurauksena, että altaiden tyhjennys ja/tai uusien altaiden kaivaminen on tarpeen ennen seuraavaa kunnostusojitusta.

Original keywords
laskeutusallas; tyhjennystarve; lietetilavuus

English keywords
vegetation; sedimentation pond

Tekijät
  • Silver, Timo Silver, Metsäkeskus Lounais-Suomi (Lounais-Suomi Forestry Centre), Kuralankatu 2, FIN-20540 Turku, Finland. email: timo.silver@metsakeskus.fi, Sähköposti ei.tietoa@nn.oo (sähköposti)
  • Joensuu, Sähköposti ei.tietoa@nn.oo
  • Pakkala, Sähköposti ei.tietoa@nn.oo

Vastaanotettu 31.10.2017 Julkaistu 1.1.2009

Katselukerrat 2970

Saatavilla http://suo.fi/article/9866 | Lataa PDF

Creative Commons License CC BY-NC-ND 4.0

Rekisteröidy
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Puustjärvi V., (1951) Suo - Mires and peat vol. 2 no. 1 artikkeli 9141 (poista) | Muokkaa kommenttia
O'Kelly B. C., (2009) Development of a large consolidometer apparatus .. Suo - Mires and peat vol. 60 no. 1-2 artikkeli 9865 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mikola I., (1961) On the perspectives of peat industry in the ligh.. Suo - Mires and peat vol. 12 no. 6 artikkeli 9282 (poista) | Muokkaa kommenttia
Joensuu S., (1984) The influence of climatic factors on the radial .. Suo - Mires and peat vol. 35 no. 3 artikkeli 9586 (poista) | Muokkaa kommenttia
Vasander H., Heikkilä R. et al. (2022) In Memoriam: Tapio Lindholm 1953–2021 Suo - Mires and peat vol. 73 no. 1 artikkeli 10735 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kotilainen M. J., (1951) Suo - Mires and peat vol. 2 no. 2 artikkeli 9145 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hytönen J., Moilanen M. et al. (2008) Long term effects of mineral soil addition on th.. Suo - Mires and peat vol. 59 no. 1-2 artikkeli 9859 (poista) | Muokkaa kommenttia
Härkönen K., (1985) Classifying peat-lands for forest drainage and g.. Suo - Mires and peat vol. 36 no. 4-5 artikkeli 9606 (poista) | Muokkaa kommenttia
Salo H., (1988) Time consumption and productivity of excavators .. Suo - Mires and peat vol. 39 no. 3 artikkeli 9642 (poista) | Muokkaa kommenttia
Laine J., (1989) Classification of peatlands drained for forestry Suo - Mires and peat vol. 40 no. 1 artikkeli 9651 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kärenlampi P., Suni J. (1990) Motor-manual treatment of young stands on peatla.. Suo - Mires and peat vol. 41 no. 4-5 artikkeli 9677 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tummavuori J., Venäläinen H. et al. (1978) The usability of the termogravimetry in fuel res.. Suo - Mires and peat vol. 29 no. 5 artikkeli 9485 (poista) | Muokkaa kommenttia
Koskinen M., (2021) Ojittamattomien ja ojitettujen soiden vesistökuo.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10586 (poista) | Muokkaa kommenttia
Virri K., Soini S. (1969) Peatland fertility in Liminka area, central Finl.. Suo - Mires and peat vol. 20 no. 3-4 artikkeli 9366 (poista) | Muokkaa kommenttia
Virta J., (1962) On the research of peat land hydrology in Laplan.. Suo - Mires and peat vol. 13 no. 3 artikkeli 9289 (poista) | Muokkaa kommenttia
Silver T., Joensuu S. et al. (2009) The condition and need for emptying of sedimenta.. Suo - Mires and peat vol. 60 no. 1-2 artikkeli 9866 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset