Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Juha-Pekka Hotanen (email), Markku Saarinen, Hannu Nousiainen

Avosuo- ja sekatyyppien turvekangaskehitys

Hotanen J.-P., Saarinen M., Nousiainen H. Avosuo- ja sekatyyppien turvekangaskehitys.

English title: Secondary succession of threeless and composite mire site types after drainage

Tiivistelmä

Monien minerotrofisten avosuo- ja sekatyyppien aluskasvillisuus karuuntuu metsäojituksen seurauksena. Tämä liittyy kasvien ravinteiden saantia säätelevään vaihtokapasiteettiin. Kun ojituksen seurauksena vesitilavuus pienenee ja happamuus kasvaa, kasvupaikalle leviää laji, jonka vaihtokapasiteetti on kosteammalla alustalla viihtyvän lajin vaihtokapasiteettia korkeampi. Suokasviyhteisön vesi- ja ravinnetalous kytkeytyvät näin toisiinsa. Tässä katsauksessa tarkastellaan lyhyesti myös pintaturpeen ravinnevaroja ja ravinteiden kiertoa. Ojituksen aiheuttamasta kosteus- ja ravinnevaihtelun pienentymisestä on seurauksena se, että ojitus korostaa korpisuuden ja rämeisyyden merkitystä kasviyhteisöjen koostumusta määräävinä tekijöinä: korpisuus sisältää kuusivaltaisten kivennäismaiden kasvillisuutta ja rämeisyys vähäravinteisten mäntymetsien kasvillisuutta. Avosuo- ja sekatyypeillä lajiston vaihtuminen eli kasviyhteisön muutos ojituksen seurauksena on yleensä suurempi kuin aidoilla, mätäspintavaltaisilla suotyypeillä. Metsäojituksen jälkeen aidot korpi- ja rämetyypit pitävät aluskasvillisuuden osoittaman ravinteisuustasonsa parhaiten ja sekatyypit sitä paremmin mitä enemmän kasvupaikalla on korpisuus –reunavaikutusta. Avosuo- ja rämesekatyyppien ravinteisuustaso sitä vastoin laskee. Artikkelissa arvioidaan sen aiheuttamia seurauksia ja ongelmia kasvupaikkojen luokittelulle. Työssä kuvataan rämekarhunsammalturvekangas, joka sijoittuu erikoistapauksena varputurvekangas II –tyyppiin. Lopuksi tarkastellaan lannoitusvaikutuksia ja pohditaan kakkostyypin turvekankaiden tulevaa kehitystä. Lannoitukset muuttavat runsastyppisten, mutta vähän kivennäisravinteita sisältävien avosuo- ja sekatyyppilähtöisten turvemaiden kasvuolosuhteita ja kasvillisuutta huomattavasti. Ravinteisuusluokka voi nousta - jatkolannoituksin ja tuhkalannoituksella se on ilmeistä. Avosuo- ja sekatyyppien turvekangaskehitys voi olla hyvin vaihtelevaa ja epävakaata johtuen alkuperäisen suon ravinteisuudesta, turvekerroksesta ja sen rakenteesta, ojitustehokkuudesta, lämpösummasta ja erilaisista lannoituksista. Kun tällaisia ojitusaloja on kuivattu pitkään ja niitä on lannoitettu sekä myöhemmin uudistettu pintaturvekerrosta muokaten, nevaisuudesta tai lettoisuudesta kertovaa II-tyypin leimaa on vaikea tai mahdotonta havaita.

Original keywords
lannoitus; karuuntuminen; kasvillisuus; monimuotoisuus; ravinteisuus; sekundaarisukkessio

English keywords
fertilization; biodiversity; impoverishment of vegetation; nutrient content; understorey vegetation

Tekijät
  • Hotanen, Luonnonvarakeskus, Joensuu. PL 68, 80101 Joensuu Sähköposti juha-pekka.hotanen@luke.fi (sähköposti)
  • Saarinen, Sähköposti ei.tietoa@nn.oo
  • Nousiainen, Sähköposti ei.tietoa@nn.oo

Vastaanotettu 31.10.2017 Julkaistu 1.1.2015

Katselukerrat 1836

Saatavilla http://suo.fi/article/9896 | Lataa PDF

Creative Commons License CC BY-NC-ND 4.0

Rekisteröidy
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Haapakoski J., Hotanen J.-P. et al. (2021) Short-term effects of selection harvesting on th.. Suo - Mires and peat vol. 72 no. 1 artikkeli 10691
Kokko A., Ojanen P. et al. (2021) Suoluontotyyppien uhanalaisuus Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10590
Laitinen J., Ojanen P. et al. (2021) Soiden eliölajit ja niiden uhanalaisuus Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10589
Hotanen J.-P., Saarinen M. et al. (2018) Purple Moor Grass (Molinia caerulea) on p.. Suo - Mires and peat vol. 67 no. 2 artikkeli 10096
Hotanen J.-P., Saarinen M. et al. (2015) Secondary succession of threeless and composite .. Suo - Mires and peat vol. 66 no. 1 artikkeli 9896
Saarinen M., Hotanen J.-P. et al. (2009) Vegetation succession in prepared microsites in .. Suo - Mires and peat vol. 60 no. 3-4 artikkeli 9869
Saarinen M., Hotanen J.-P. (2000) Covariation between raw humus layer and vegetati.. Suo - Mires and peat vol. 51 no. 4 artikkeli 9807
Hotanen J.-P., Nousiainen H. et al. (1999) Vegetation succession and diversity on Teuravuom.. Suo - Mires and peat vol. 50 no. 2 artikkeli 9783
Uuttera J., Maltamo M. et al. (1996) The structure of virgin and managed peatland for.. Suo - Mires and peat vol. 47 no. 4 artikkeli 9761
Hotanen J.-P., Vasander H. (1992) Post-drainage development of vegetation in south.. Suo - Mires and peat vol. 43 no. 1 artikkeli 9687
Hotanen J.-P., (1990) The effect of pseudospecies cut level settings o.. Suo - Mires and peat vol. 41 no. 2 artikkeli 9673
Hotanen J.-P., (1989) The place of spruce-pine mires and oligotrophic .. Suo - Mires and peat vol. 40 no. 1 artikkeli 9649
Hotanen J.-P., (1986) Short-term effects of ash and NPK fertilization .. Suo - Mires and peat vol. 37 no. 2 artikkeli 9615
Ojanen P., Aapala K. et al. (2021) Ojituksen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen, il.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10594
Ojanen P., Aapala K. et al. (2021) Soiden käyttö Suomessa Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10593
Laitinen J., Ojanen P. et al. (2021) Soiden kasvillisuus Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10591