Artikkelit jotka sisältää sanan 'generalized linear model'

Joni Haapakoski, Juha-Pekka Hotanen, Jari Miina, Leila Korpela, Raisa Mäkipää. Erirakenteishakkuiden vaikutus aluskasvillisuuden rakenteeseen metsäojitetuissa korvissa.
English title: Short-term effects of selection harvesting on the structure of understorey vegetation in drained Picea abies mires.
Original keywords: kasvillisuus; jatkuva kasvatus; parittainen t-testi; poimintahakkuu; turvekangas; yleistetty lineaarinen malli; yläharvennus
English keywords: peatland; ground vegetation; continuous cover forestry; generalized linear model; paired sample t-test; thinning from above; uneven-aged cutting
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta on ehdotettu vaihtoehdoksi avohakkuiden käyttöön perustuvalle metsänkasvatukselle etenkin turvemailla, mutta menetelmän vaikutukset tunnetaan puutteellisesti. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli analysoida voimakkuudeltaan kahden erilaisen erirakenteishakkuun (hakkuun jälkeiset puuston pohjapinta-alat 17 m²/ha ja 12–13 m²/ha) aiheuttamia, kahden vuoden aikana tapahtuneita kasvillisuusmuutoksia metsäojitetuissa korvissa sekä testata voiko hakkuiden aiheuttamia kasvilajien runsausmuutoksia ennustaa valtakunnalliseen (VMI) kasvillisuusaineistoon perustuvien mallien avulla. Erirakenteishakkuiden vaikutusta lajistoon sekä lajien ja lajiryhmien run­sauksiin tutkittiin kokeellisesti kohteilla, jotka sijaitsivat eteläboreaalisen vyöhykkeen pohjoisosissa Multialla, Heinävedellä ja Juuassa. Kasvilajien vasteita koeala- ja puustotunnuksiin, erityisesti puuston pohjapinta-alaan, tutkittiin koko maan kattavan kasvillisuusaineiston avulla. Lisäksi analysoitiin vastemallien soveltuvuutta hakkuiden vaikutusten ennustamiseen käyttäen kokeellisen tutkimuksen aineistoa testiaineistona. Heinät ja sarat sekä ruohot runsastuivat nopeasti hakkuun jälkeen. Selvimmin hyötyivät pallosara (Carex globularis), metsätähti (Trientalis europaea) ja metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana). Kenttäkerrokseen kuuluvat puut (alle 50 cm) ja pensaat runsastuivat voimakkaammin hakatuilla aloilla, lajeista esimerkkinä vadelma (Rubus idaeus). Mustikan (Vaccinium myrtillus) ja puolukan (Vaccinium vitis-idaea) runsauksissa ei tapahtunut juuri muutoksia. Sammalet yleensä niukkenivat hakkuun myötä, mutta karikkeella kasvavat suikerosammalet (Brachythecium spp.) hie­man runsastuivat voimakkaammin käsitellyillä aloilla. Lajimäärämuutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Tutkitut käsittelyt olivat kasvillisuutta hyvin säästäviä. Tulokset ovat todennäköisesti yleistettävissä tavanomaisten harvennusten vaikutuksiin. Kasvilajien vastemallit selittivät havaittujen peittävyysmuutosten suuntaa pääosin hyvin, mutta peittävyyksien tasoissa oli selvää, osin ajourista ja hakkuutähteistä johtuvaa vaihtelua. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää arvioitaessa eri hakkuutapojen vaikutuksia aluskasvillisuuden rakenteeseen, sen merkitykseen metsikön vesi- ja ravinnetaseisiin, metsien uudistumiseen sekä ekosysteemipalveluihin.

  • Haapakoski, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Yliopistokatu 7, 80100 Joensuu Sähköposti: jonihaapakoski@gmail.com
  • Hotanen, Luonnonvarakeskus, Yliopistokatu 6B, 80100 Joensuu Sähköposti: juha-pekka.hotanen@luke.fi
  • Miina, Luonnonvarakeskus, Yliopistokatu 6B, 80100 Joensuu Sähköposti: jari.miina@luke.fi
  • Korpela, Luonnonvarakeskus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki Sähköposti: leila.korpela@luke.fi
  • Mäkipää, Luonnonvarakeskus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki Sähköposti: raisa.makipaa@luke.fi

Rekisteröidy
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Salo H., (1988) Time consumption and productivity of excavators .. Suo - Mires and peat vol. 39 no. 3 artikkeli 9642 (poista) | Muokkaa kommenttia
Virta J., (1962) On the research of peat land hydrology in Laplan.. Suo - Mires and peat vol. 13 no. 3 artikkeli 9289 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hotanen J.-P., (1989) The place of spruce-pine mires and oligotrophic .. Suo - Mires and peat vol. 40 no. 1 artikkeli 9649 (poista) | Muokkaa kommenttia
Wikström N., (1960) Suo - Mires and peat vol. 11 no. 3 artikkeli 9257 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lipas E., Mäki-Petäys E. (1960) On the optimum values of the pitch of the wing a.. Suo - Mires and peat vol. 11 no. 6 artikkeli 9266 (poista) | Muokkaa kommenttia
Antola A., (1989) Confirmation of the results of forest ameliorati.. Suo - Mires and peat vol. 40 no. 2-3 artikkeli 9653 (poista) | Muokkaa kommenttia
Numminen E., (1960) The fators determining the difficulty of forest .. Suo - Mires and peat vol. 11 no. 3 artikkeli 9259 (poista) | Muokkaa kommenttia
Isotalo A., (1960) Ueber den wiesenanbau in Lappland Suo - Mires and peat vol. 11 no. 2 artikkeli 9255 (poista) | Muokkaa kommenttia
Laine J., Seppälä K. (1977) Development of radial growth in mineral soil sta.. Suo - Mires and peat vol. 28 no. 4-5 artikkeli 9469 (poista) | Muokkaa kommenttia
Djupsjöbacka J., Liutu O. (2023) Sphagnum mosses of West Iceland Suo - Mires and peat vol. 74 no. 1-2 artikkeli 10819 (poista) | Muokkaa kommenttia
Puustjärvi V., (1959) The luxuriousness of a virgin bog as an index of.. Suo - Mires and peat vol. 10 no. 2 artikkeli 9245 (poista) | Muokkaa kommenttia
Adhikari G., (2023) Impacts of livestock on vegetation communities a.. Suo - Mires and peat vol. 74 no. 1-2 artikkeli 10816 (poista) | Muokkaa kommenttia
Rautiainen L., (1952) Suo - Mires and peat vol. 3 no. 5 artikkeli 9167 (poista) | Muokkaa kommenttia
Wikström N., (1962) Bog clearing and levelling for milled peat produ.. Suo - Mires and peat vol. 13 no. 5 artikkeli 9295 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mäkinen K., (1960) Suo - Mires and peat vol. 11 no. 3 artikkeli 9258 (poista) | Muokkaa kommenttia
Järvinen J., (1962) summary Suo - Mires and peat vol. 13 no. 2 artikkeli 9288 (poista) | Muokkaa kommenttia