Artikkelit jotka sisältää sanan 'Geomorphology'

Pasi Talvitie, Aleksi Räsänen, Niko Silvan. Häädetkeitaan ja Kauhanevan allikkorakenteen muutokset vuosina 1947–2017 kaukokartoituksen perusteella.
English title: Changes in the open water hollows in Häädetkeidas and Kauhaneva mires during 1947–2017 based on remote sensing.
Original keywords: ilmastonmuutos; geomorfologia; ilmakuvat; kaukokartoitus; keidassuot; maximum likelihood; ohjattu luokittelu; PlanetScope
English keywords: climate change; Remote Sensing; Aerial images; Geomorphology; Maximum likelihood; PlanetScope; Supervised classification
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Keidassuot ovat Etelä-Suomen yleisin suoyhdistymätyyppi. Ne saavat vetensä ja ravinteensa sateen mukana. Keidassoiden pintaa luonnehtivat kuivat harjanteet, kermit, ja märät painanteet, kuljut. Ilmaston lämpeneminen vähentää talven lumisuutta ja lisää haihduntaa, minkä on arvioitu laskevan keidassoiden vedenpintaa. Tämä voi aiheuttaa muutoksia keidassoiden ekosysteemissä ja kiihdyttää ilmaston lämpenemistä paikalli­sesti. Keidassoilla tapahtuvia pitkäaikaismuutoksia on tutkittu kuitenkin verraten vähän.
Tässä työssä tarkastellaan vesipintaisten kuljujen eli allikoiden määrässä 70 vuoden aikana tapahtuneita muutoksia ilma- ja satelliittikuvien avulla. Tutkimuskohteina ovat kaksi Länsi-Suomessa sijaitsevaa keidassuota: Häädetkeidas ja Kauhaneva. Pitkän ajan muutosta seurataan ilmakuvien objektiperusteisen segmentoinnin ja ohjatun suurimman todennäköisyyden luokittelun avulla. Yksittäisen kasvukauden aikaista muutosta tarkastellaan satelliittikuvien ja ohjatun suurimman todennäköisyyden luokittelun avulla. Tuloksia verrataan tarkasteluajanjaksolta kerättyihin säätietoihin.
Tulosten perusteella allikoiden lukumäärä ja pinta-ala ovat vaihdelleen tarkastelujakson aikana. 1940-luvulta 1970-luvulle asti pinta-aloissa ja lukumäärissä on ollut kasvua, minkä jälkeen ne ovat vähentyneet. 1940-luvun tilanteeseen nähden allikoiden lukumäärä on Häädetkeitaalla vähentynyt 13,8 % ja pinta-ala on vähentynyt 14,8 %. Kauhanevalla lukumäärä on vähentynyt 5,3 % ja pinta-ala on vähentynyt 6,3 %. Alueen keskilämpötila on samaan aikaan noussut yli 1 °C. Satelliittikuva-analyysin perusteella vaihtelu voi yksittäisen kasvukauden aikana olla kuitenkin voimakasta, mikä aiheuttaa epävarmuutta pitkän ajan muutoksen tulkintaan.
Tulokset osoittavat, että keidassoilla tapahtuu kaukokartoitusmenetelmin havaittavia pintarakenteen muutoksia, joilla on todennäköisesti kytkös ilmasto-olosuhteiden muutokseen.

  • Talvitie, Lauhanvuori - Hämeenkangas Unesco Global Geopark, Alpinkatu 2, 3700 Kankaanpää, Sähköposti: pasi.talvitie@lhgeopark.fi
  • Räsänen, Luonnonvara­keskus (Luke), Paavo Havaksen tie 3, 90570 Oulu Sähköposti: aleksi.rasanen@helsinki.fi
  • Silvan, Luonnonvarakeskus (Luke), Tekniikankatu 1, 33720 Tampere Sähköposti: niko.silvan@luke.fi

Rekisteröidy
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Puustjärvi V., (1960) Peat as growth base for cucumber Suo - Mires and peat vol. 11 no. 5 artikkeli 9263 (poista) | Muokkaa kommenttia
Puustjärvi V., (1952) Suo - Mires and peat vol. 3 no. 1 artikkeli 9162 (poista) | Muokkaa kommenttia
Joensuu S., (1984) The influence of climatic factors on the radial .. Suo - Mires and peat vol. 35 no. 3 artikkeli 9586 (poista) | Muokkaa kommenttia
Seppälä K., (1978) Effect of dwarf-shrub vegetation suppression on .. Suo - Mires and peat vol. 29 no. 3-4 artikkeli 9480 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ravela H., (1969) On the principles of dimensioning forest main dr.. Suo - Mires and peat vol. 20 no. 5 artikkeli 9368 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ruuhijärvi R., (1978) Basic plan for peatland preservation in Finland Suo - Mires and peat vol. 29 no. 1 artikkeli 9472 (poista) | Muokkaa kommenttia
Antola A., (1965) The maintenance of drains in forested swamps Suo - Mires and peat vol. 16 no. 4 artikkeli 9329 (poista) | Muokkaa kommenttia
Valmari A., (1951) Die Bonitätsfrage im Lichte von Feldversuchen Suo - Mires and peat vol. 2 no. 6 artikkeli 9158 (poista) | Muokkaa kommenttia
Puustjärvi V., (1959) On the productivity of the different degrees of .. Suo - Mires and peat vol. 10 no. 5-6 artikkeli 9252 (poista) | Muokkaa kommenttia
Puustjärvi V., (1961) Peat as substrate for chrysanthemum Suo - Mires and peat vol. 12 no. 3 artikkeli 9277 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mäkinen A., (2018) Vegetation and ecology of black alder (Alnus .. Suo - Mires and peat vol. 69 no. 2-3 artikkeli 10128 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ikonen P., Laasasenaho K. et al. (2023) Katsaus turvetuotannosta vapautuvien suonpohjien.. Suo - Mires and peat vol. 74 no. 1-2 artikkeli 10823 (poista) | Muokkaa kommenttia
Räsänen A., Mustajoki J. et al. (2023) Multi-criteria planning of peat production area .. Suo - Mires and peat vol. 74 no. 1-2 artikkeli 10824 (poista) | Muokkaa kommenttia
Jylhä P., Ahtikoski A. et al. (2021) Profitability of biomass production of downy bir.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 artikkeli 10597 (poista) | Muokkaa kommenttia