Artikkelit kirjoittajalta Virpi Alenius
Kosteusolosuhteiden vaikutus siementen itämiseen ja taimien varhaiskehitykseen turvemaan metsänuudistusalan muokkauspinnoilla.
English title: Effect of soil moisture conditions on seed germination and early seedling development in prepared microsites in peatland forest regeneration areas.
Original keywords:
turvemaa;
maanmuokkaus;
Metsän uudistaminen;
itäminen;
laikutus;
mätästys;
maan kosteus;
pohjavesi;
vedenpinnan syvyys
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Tutkimuksessa selvitettiin turpeen kosteusvaihteluiden vaikutuksia männyn siementen itämiseen ja sirkkataimien varhaiskehitykseen vanhojen ojitusalueiden metsänuudistusalojen muokkauspinnoilla. Erilaisten muokkausvaihtoehtojen tarkastelussa rajoituttiin kaivurilla tehtyihin mättäisiin ja laikkuihin. Mättäillä tutkittiin niiden pintakerroksen vesipitoisuuden ja laikuissa turvemaan vedenpinnan syvyyden vaihteluiden vaikutuksia taimettumiseen. Aineisto kerättiin kahdelta Pirkanmaan pohjoisosassa sijaitsevalta koekentältä. Kummallakin kokeella kolmen sääsuhteiltaan erilaisen kasvukauden aikana toistetut kylvöt ja niillä tehty taimettumisen seuranta osoittivat, miten kylvön ja epäsuorasti päätellen myös luontaisen uudistamisen onnistuminen ovat sääoloille hyvin herkkiä. Laikkujen ja mättäiden edut ja haitat metsänuudistamisen kannalta riippuivat siitä, millaiset olivat siementen itämisen ja sirkkataimien varhaiskehityksen aikaiset lämpöolot, sademäärät ja niiden vaihtelu varsinkin ensimmäisen kasvukauden aikana. Keskimääräisen sadannan ja lämpöolojen kasvukausina aiheutuu todennäköisemmin ongelmia laikuissa liian korkealla olevasta vedenpinnasta kuin mättäissä pintaturpeen liiallisesta kuivumisesta. Laikkujen taimimäärät olivat suurimmillaan keskimääräistä kuivempien kasvukausien aikana. Vastaavissa oloissa taas mättäiden liiallinen kuivuminen on varsin todennäköisintä. Kasvukausien sateisuutta ja turvemaan vedenpinnan syvyyden vaihteluita ei kuitenkaan pystytä ennakoimaan. Tämän aineiston perusteella laikutus näyttääkin mielekkäältä maanpinnan muokkausmenetelmältä vain kun sirkkataimia on mahdollista syntyä usean vuoden aikana, eli lähinnä luontaisen uudistamisen yhteydessä. Hyvän uudistamistuloksen saavuttamiseksi kylvö on turvallisinta tehdä mahdollisimman pian maanmuokkauksen jälkeen vielä riittävän kosteuden säilyttäneisiin turvemättäisiin.
-
Saarinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Alenius, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
- Laiho, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Muokkausjälkien kasvillisuuden kehittyminen ojitettujen soiden metsänuudistamisaloilla.
English title: Vegetation succession in prepared microsites in drained peatland forest regeneration areas.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Vanhojen ojitusalueiden muokatuilla metsänuudistamisaloilla erilaisille paljastetun turpeen kasvipeitteettömille pinnoille (mättäät, laikut) kehittyy uusia kasviyhdyskuntia, joiden lajiston vaihtelu riippuu turpeen vedenpinnan syvyysvaihtelun lisäksi siitä mihin alkuperäiseen kasvillisuuspintaan muokkausjälki on tehty. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan puolukkaturvekankaan ojitusalueen ensimmäisen puusukupolven uudistamisen jälkeistä kasvillisuuden kehitystä kaivurilla tehdyissä laikuissa ja mättäissä. Kasvilli-suusmuutosten seurannan tavoitteena on ollut selvittää, kuinka nopeasti muokkausjäljet peittyvät ojitettujen soiden metsänuudistamisaloilla riippuen muokkausjäljen pinnan ominaisuuksista ja turpeen vedenpinnan syvyydestä. Turpeen vedenpinnan syvyys laikutusjäljissä oli keskeinen kasvillisuuden kehitykseen vaikuttava ympäristömuuttuja. Olennaisena tekijänä vaikuttivat lisäksi laikutuskohdan alkuperäinen kasvillisuus sekä laikun syvyys, eli mihin turpeen pintakerrostumien horisontaaliseen tasoon laikku oli tehty. Suurimmalle osalle kaivurilaikkujen kasvilajeista tai lajiryhmistä voitiin määrittää turpeen vedenpinnan syvyysvaihtelun mukaan määräytyvä optimialue. Mättäissä — erityisesti korkeissa turvemättäissä — kasvillisuuden kehitys oli laikkupintoja huomattavasti hitaampaa. Mättäiden maalajikoostumus oli tärkeä kasvillisuuden kehitykseen vaikuttava tekijä: nopeimmin kasvillisuus peitti kivennäismaasekoitteiset mättäät isojen turvemättäiden säilyessä pitkään kasvipeitteettöminä. Kokonaispeittävyys laikuissa pieneni ja kasvillisuuden kehitys hidastui huomattavasti keskivedenpinnan syvyyden lisääntyessä yli 30 cm:n tasolle. Mätästysaloilla suhteellisen kookkaat yli 25 cm:n korkuiset mättäät pysyivät pitkään kasvipeitteettöminä, varsinkin kun ne oli tehty syvältä nostetusta maatuneesta turpeesta, jossa ei ollut mukana pintaturpeelle ominaisia kasvien eläviä maavarsia.
-
Saarinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Hotanen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
- Alenius, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Kunnostusojitustarpeen ennustaminen ojitusalueilla.
English title: Predicting the need for ditch network maintenance in drained peatland sites in Finland.
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Logistic regression models were developed to predict the condition of ditch networks in drained peatland sites in Finland. The data consisted of observations from two forest inventories in which the need for ditch network maintenance had been assessed in the field by classifying the condition of the ditches in the sample stands. In the analysis an indicator variable which referred to one of two condition categories (in need of repair – not in need of repair) was used as the response variable. According to the results, the probability of being in the poor condition category was higher in sites where the time elapsed since drainage was longer, the geographic location was more northern, peat thickness was greater, and plot inclination was smaller. At a probability level of 0.5, the models predicted the category correctly in 69% of the sites in the modeling data, on average. The models were applied to a growth simulator to study the effect of poor drainage conditions on stand-level growth forecasts.
-
Hökkä,
Finnish Forest Research Institute, Rovaniemi Research Station, P.O. Box 16, FIN-96301 Rovaniemi, Finland
Sähköposti:
ei.tietoa@nn.oo
- Alenius, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
- Salminen, Sähköposti: ei.tietoa@nn.oo
Click this link to register to Suo - Mires and peat.
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Lähetä sähköpostiin
Puustjärvi V.,
(1960)
Peat as growth base for cucumber
Suo - Mires and peat
vol. 11
no. 5
artikkeli 9263
(poista)
| Muokkaa kommenttia
Puustjärvi V.,
(1952)
Suo - Mires and peat
vol. 3
no. 1
artikkeli 9162
(poista)
| Muokkaa kommenttia
Joensuu S.,
(1984)
The influence of climatic factors on the radial ..
Suo - Mires and peat
vol. 35
no. 3
artikkeli 9586
(poista)
| Muokkaa kommenttia
Seppälä K.,
(1978)
Effect of dwarf-shrub vegetation suppression on ..
Suo - Mires and peat
vol. 29
no. 3-4
artikkeli 9480
(poista)
| Muokkaa kommenttia
Ravela H.,
(1969)
On the principles of dimensioning forest main dr..
Suo - Mires and peat
vol. 20
no. 5
artikkeli 9368
(poista)
| Muokkaa kommenttia
Ruuhijärvi R.,
(1978)
Basic plan for peatland preservation in Finland
Suo - Mires and peat
vol. 29
no. 1
artikkeli 9472
(poista)
| Muokkaa kommenttia
Antola A.,
(1965)
The maintenance of drains in forested swamps
Suo - Mires and peat
vol. 16
no. 4
artikkeli 9329
(poista)
| Muokkaa kommenttia
Valmari A.,
(1951)
Die Bonitätsfrage im Lichte von Feldversuchen
Suo - Mires and peat
vol. 2
no. 6
artikkeli 9158
(poista)
| Muokkaa kommenttia
Puustjärvi V.,
(1959)
On the productivity of the different degrees of ..
Suo - Mires and peat
vol. 10
no. 5-6
artikkeli 9252
(poista)
| Muokkaa kommenttia
Puustjärvi V.,
(1961)
Peat as substrate for chrysanthemum
Suo - Mires and peat
vol. 12
no. 3
artikkeli 9277
(poista)
| Muokkaa kommenttia
Mäkinen A.,
(2018)
Vegetation and ecology of black alder (Alnus ..
Suo - Mires and peat
vol. 69
no. 2-3
artikkeli 10128
(poista)
| Muokkaa kommenttia
Ikonen P.,
Laasasenaho K.
et al.
(2023)
Katsaus turvetuotannosta vapautuvien suonpohjien..
Suo - Mires and peat
vol. 74
no. 1-2
artikkeli 10823
(poista)
| Muokkaa kommenttia
Räsänen A.,
Mustajoki J.
et al.
(2023)
Multi-criteria planning of peat production area ..
Suo - Mires and peat
vol. 74
no. 1-2
artikkeli 10824
(poista)
| Muokkaa kommenttia
Jylhä P.,
Ahtikoski A.
et al.
(2021)
Profitability of biomass production of downy bir..
Suo - Mires and peat
vol. 71
no. 1
artikkeli 10597
(poista)
| Muokkaa kommenttia
Suo - Mires & Peat
